Tänään käsittelemme aihetta, joka on todella kauan mietityttänyt monia ja saanut tutkijat monta kertaa ymmälleen. Kyseessä on Suomalaisten alkuperä ja...
Suomi on alueellisesti suhteellisen suuri maa ja eri alueiden kultuurit ovatkin säilyneet kohtuullisen hyvin ominaan. Tänään käsitellän Itä-Suomalaista perinneruokaa ja...
Suomalaisessa tarustossa ja mytologiassa on runsaasti kuvauksia taruolennoista, jotka ovat liittyneet muinaisten suomalaisten jokapäiväiseen elämään tiiviisti. Nämä taruolennot saattoivat uskomusten...
Suomessa ryijyt elivät kukoistuskauttaan väillä 1770-1850. Silloin ryijyt olivat suosittuja paitsi käyttö-, myös koriste tekstiileitä. Alun perin ryijyjen ideana onkin suomessa ollut lämpimänä pysyminen esimerkiksi rekimatkalla tai vaikkapa sängyssä. Silloin ryijyjen värit ja koristelu olivat vielä todella vaatimattomia. Myöhemmin ryijyjen tullessa myös osaksi koriste tekstiilejä, väreihin ja kuvioihin alettiin kiinnittää enemmän huomiota. Yleistä olikin että matkittiin kuvissa nähtyjä ryijyjä, joita yleensä oli varakkaammalla väellä ja Keski-Euroopassa linnoissa. Kun ryijyjen tehtävä oli vielä ennenkaikkea lämpinä pitäminen, ryijjyjä käytettiin nukka alaspäin, koska silloin tämä maksimoi lämmän ryijyn alla. Silloin ei myöskään ollut niin suurta väliä ryijyn nukkapuolen kuvituksella, vaan päälle jäävä sileä...
Ennen muinoin oli suomessakin tapana uskoa taikuuteen ja erilaisiin kirouksiin, jotka saattoivat kohdata ihmistä. Uskottiin että oli myös mahdollista hallita toisia ihmisiä Lumouksen-voimalla. Ihminen joka oli Lumottu ei itse tiennyt tätä, vaan kuvitteli olevansa omien ns. ajatustensa herra. Kuitenkin toiset huomasivat jotakin omituista henkilön käytöksessä, mikä paljasti tämän olevan Lumottu ja toimivan lumoajansa tahdon mukaisesti. Oli myös mahdollista Lumota esineitä, jolloinka esineeseen koskeva joutui lumouksen alaiseksi. Yksi pelätty lumouksien tekijä oli Hiisi ja niitä oli monia erilaisia ja erinäköisiä. Ne asuivat esimerkiksi vesistöissä, metsissä, maassa, riihessä, saunassa, tulessa ja olipa vielä olemassa kalmahiisikin. Niiden pääasiallinen tehtävä oli aiheuttaa vahinkoa ihmisille ja...
Itkuvirret, toiselta nimeltään (äänellä itkeminen), ovat osa Itä-Suomalaista kulttuuriperintöä, jota ei enää juurikaan tapaa. Itkuvirsien esittäminen oli yleistä esimerkiksi häissä...
Tällä kertaa käsittelemme Suomalaisia kansallispukuja ja niiden eroavaisuuksia eri alueittain. Kansallispuku määritellään seuraavasti, juhlatilaisuuksissa käytettävä kansanpuku tai sen mukaelma....