Suomessa ryijyt elivät kukoistuskauttaan väillä 1770-1850. Silloin ryijyt olivat suosittuja paitsi käyttö-, myös koriste tekstiileitä. Alun perin ryijyjen ideana onkin suomessa ollut lämpimänä pysyminen esimerkiksi rekimatkalla tai vaikkapa sängyssä. Silloin ryijyjen värit ja koristelu olivat vielä todella vaatimattomia. Myöhemmin ryijyjen tullessa myös osaksi koriste tekstiilejä, väreihin ja kuvioihin alettiin kiinnittää enemmän huomiota. Yleistä olikin että matkittiin kuvissa nähtyjä ryijyjä, joita yleensä oli varakkaammalla väellä ja Keski-Euroopassa linnoissa. Kun ryijyjen tehtävä oli vielä ennenkaikkea lämpinä pitäminen, ryijjyjä käytettiin nukka alaspäin, koska silloin tämä maksimoi lämmän ryijyn alla. Silloin ei myöskään ollut niin suurta väliä ryijyn nukkapuolen kuvituksella, vaan päälle jäävä sileä...

Ennen muinoin oli suomessakin tapana uskoa taikuuteen ja erilaisiin kirouksiin, jotka saattoivat kohdata ihmistä. Uskottiin että oli myös mahdollista hallita toisia ihmisiä Lumouksen-voimalla. Ihminen joka oli Lumottu ei itse tiennyt tätä, vaan kuvitteli olevansa omien ns. ajatustensa herra. Kuitenkin toiset huomasivat jotakin omituista henkilön käytöksessä, mikä paljasti tämän olevan Lumottu ja toimivan lumoajansa tahdon mukaisesti. Oli myös mahdollista Lumota esineitä, jolloinka esineeseen koskeva joutui lumouksen alaiseksi. Yksi pelätty lumouksien tekijä oli Hiisi ja niitä oli monia erilaisia ja erinäköisiä. Ne asuivat esimerkiksi vesistöissä, metsissä, maassa, riihessä, saunassa, tulessa ja olipa vielä olemassa kalmahiisikin. Niiden pääasiallinen tehtävä oli aiheuttaa vahinkoa ihmisille ja...