Suomalainen kansanmusiikki

Suomalainen kansanmusiikki

Musiikki on ollut suomalaisille tärkeä osa suomalaisuutta jo munaisilta ajoilta, ja ensimmäiset ovatkin lähtöisin omasta kansalaiseepoksestamme, Kalevalasta. Vaikka musiikki on muuttunut aikojen saatossa, suomen omaa kansanmusiikkia pidetään elossa kaikin keinoin. Musiikki on yleensä hyvin iloista ja menevää, mutta myös surullisia lauluja on monia. Suomalaista kansanmusiikkia voi huhuilla, resitoida, laulaa, rallatella, rummuttaa ja soittaa.

Jos lähdetään ihan sieltä Kalevalan ajoista jolloin soittimet olivat harvinaisia, ihmiset käyttivät musiikkiin omaa ääntään. Erilaisia lajeja olivat esimerkiksi laulurunous, itkuvirret, laulusävelmät ja hengellinen kansanmusiikki.

Laulusävelmät

Laulusävelmät ovat lyyrisisiä ja loppusointuun riimitettyjä laulelmia, joiden käyttö oli yleistä 1800 – luvun alussa. Yleensä ensimmäisessä säeparissa tulkittiin joku luonnonkuva, mietelmä tai yleinen havainto, ja siihen vastattiin seuraavassa säeparissa.

Itkuvirret

Käsittelimmekin itkuvirsiä jo täällä blogimme puolella, mutta kertauksena vielä, että itkuvirret ovat vanhan karjalan ortodoksien seremonioihin liittyvä ja herkkä laulurunouden laji. Itkuvirsiä esittivät eräänlaiset ’’itkijämummot’’, jotka olivat saavuttaneet oikeanlaisen laulutekniikan iän myötä. Itkuvirsiä on esitetty erityisesti hautajaisissa, koska niiden aiheita ovat suru, murhe, kaipaus ja haikeus.

Laulurunous

Merkittävimpiä ominaispiirteitä laulurunoudelle ovat viisi-iskuinen sävelmäsäkeen mitta sekä viisilukuinen käyttöasteikko. Runosävelmiä käytettiin yleensä erilaisiassa loitsuissa, häissiä, leikki – ja työlauluissa. Nykypäivänä runosävelmän voi tunnistaa tuutulauluissa.

Hengellinen kansanmusiikki

Kansanmusiikki hengellisenä pohjautuu kirkkokoraaleihin, joka on luterilaisessa kirkossa koko seurakunnan laulama virsi. Vanhin säilynyt kokoelma hengellistä kansanmusiikki on Kangasalan koraalikirja vuodelta 1624.

Soittimet

Kansansoittimet ovat myös hyvin tärkeitä suomalaisille, joita on esimerkiksi kantele, paimensoittimet, jouhikko, viulu, klarinetti ja harmonikka. Erilaisia soittimia ei kuitenkaan ollut paljoa sen aikaisen niukkuuden vuoksi.

Pelimannimusiikki

Kun myös soittimet saatiin kehiin laulun lisäksi 1600-luvulla, saatiin kokoon pelimannimusiikki. Pelimannit olivat erikoisia sen vuoksi, että he opettelivat soittamansa ja laulamansa musiikin ilman nuotteja korvakuulolta. Alkuaikoina pelimannit olivat lähinnä miehiä, koska naiset soittivat kanteletta ja lauloivat. Pelimannit esiintyivät paljon, varsinkin häissä.

Kansanmusiikki nykypäivänä

Vaikka kansanmusiikki on jo todella vanha musiikkilaji, sitä halutaan ylläpitää vielä myös tänä päivänä. Kaustisella järjestetään vuosittain kansanmusiikkijuhlat, ja ne järjestettiin enimmäistä kertaa jo vuonna 1968. Viimeiset parikymmentä vuotta ovat olleet arvostuksen nousukautta, ja myös kansanmusiikkia soittaa suositut bändit, joita ovat esimerkiksi Värttinä, Loituma ja JPP.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *