Itä-Suomalainen ruokaperinne

Itä-Suomalainen ruokaperinne

Suomi on alueellisesti suhteellisen suuri maa ja eri alueiden kultuurit ovatkin säilyneet kohtuullisen hyvin ominaan. Tänään käsitellän Itä-Suomalaista perinneruokaa ja syitä miksi se on muotoutunut sellaiseksi kuin se tänä päivänä on.

Pääpiirteittäin voisi sanoa että Itä-Suomessa uuniruokien valmistaminen on huomattavasti yleisempää kuin Länsi-Suomessa. Suurin osa Itä-Suomalaisista perinneruuista on uunissa valmistettavia ja raaka-aineina käytetään runsaasti sieniä, viljatuotteita, perunoita ja järvikalaa. Jälkiruuat ovat poikkeuksetta marjapainotteisia leipomuksia. Itä-Suomessa talvet ovat kylmempiä kuin Länsi-Suomessa, joten varsinkin talvisaikaan talon lämmitys hoitui samalla kun ruoka oli uunissa jälkilämmöillä muhimassa. Uunissa pystyi valmistamaan kerralla suuriakin määriä ruokia ja tämä oli suuri apu sen ajan kiireisille talon emännille. Uunissa hauduttamalla myös ruokaan saadaan aivan erityinen maku, jota ei voi verrata mihinkään muuhun.

karjalanpaisti      ruisleipä

Itä-Suomessa on ollut myös huomattavasti yleisempää käyttää sianlihaa ruuissa. Tämä selittynee osittain sillä, että Itä-Suomi on ollut aina alueena köyhempää ja jokainen talo on pyrkinyt pitämään ainakin yhden sian, joka on auttanut talon väen ruokkimisessa. Siasta käytettiin kaikki osat ja jopa sian veri käytettiin, esimerkiksi verilettuihin ja veripalttuun. Suolet käytettiin makkaroiden kuoriksi ja sorkista ja luista keitettiin maukas liemi. Teurastuspäivä olikin aina oikea juhlapäivä, sillä silloin tarjolla oli tavallista runsaampi ruokatarjoilu.

Ruokia jotka ovat olleet ja ovat yleisiä Itä-Suomessa ovat mm. kala-ja lanttukukko, karjalanpaisti, erilaiset uuni-ja marjapuurot, ruisleipä, karjalanpiirakat, suolatut järvikalat, kaali-ja sieniruuat sekä uunijuustot, unohtamatta tietenkään laatikkorukia, jotka valmistettiin uunissa hitaasti hauduttamalla. Yksi tälläinen on maukas ja yksinkertainen perunalaatikko, jonka raaka aineina on vain perunaa, suolaa, maustepippuria, lihaa ja siankylkeä. Tämänkaltaisessa ruuassa näkyykin hyvin alueen maantieteellinen sijainti. Lähellä on niin Venäjä, suuret kalaisat järvet kuin metsät joista oli helppoa kerätä täydennystä ruokavalioon, marjojen ja sienien avulla. Venäjän vaikutus näkyy kala ja sieniruokien yleisyydessä ja mitä luultavimmin ruokakulttuurin siirtymisessä sekä Suomesta Venäjälle, kuin myös toisinpäin.

kalakukko      ohrapuuro

Ruokavalio on myös ollut suhteellisen suolainen, koska suolaaminen on Itä-Suomessa ollut yksi yleisimmistä tavoista säilöä lihaa ja kalaa. Toinen suosittu säilömismuoto oli ja on edelleen hapattaminen ja näistä edellämainituista syistä johtuen Itä-Suomalaisessa perinneruuassa on sekä happamia että suolaisia makuja sulassa sovussa. Hapattamalla on valmistettu esimerkiksi sieniä, kasviksia, marjoja ja kalaa, sekä tietenkin hapanleipätaikinaa, josta tehdään ruisleipää. Suolaaminen taas on ollut enemmän lihan ja kalan säilöntätapa. Lihaa on myös jonkinverran savustettu, eli palvattu ja saatu se näin kestämään paremmin.

Kaiken kaikkiaan Itä-Suomalainen ruokakultuuri on kaikessa yksinkertaisuudessaan maukas ja kekseliäs kokonaisuus, jossa on todella vähäisillä raaka-aineilla saatu ruokaan upeita makuvivahteita. Yleistä on että maustamiseen käytettiin vain suolaa ja maustepippuria. Suurin osa ruuista onkin vain näillä mausteilla maustettuja, mutta silti uskomattoman maukkaita.

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *