Ryijyt ja niiden merkitys

Suomessa ryijyt elivät kukoistuskauttaan väillä 1770-1850. Silloin ryijyt olivat suosittuja paitsi käyttö-, myös koriste tekstiileitä. Alun perin ryijyjen ideana onkin suomessa ollut lämpimänä pysyminen esimerkiksi rekimatkalla tai vaikkapa sängyssä. Silloin ryijyjen värit ja koristelu olivat vielä todella vaatimattomia. Myöhemmin ryijyjen tullessa myös osaksi koriste tekstiilejä, väreihin ja kuvioihin alettiin kiinnittää enemmän huomiota.

ryijy1Yleistä olikin että matkittiin kuvissa nähtyjä ryijyjä, joita yleensä oli varakkaammalla väellä ja Keski-Euroopassa linnoissa. Kun ryijyjen tehtävä oli vielä ennenkaikkea lämpinä pitäminen, ryijjyjä käytettiin nukka alaspäin, koska silloin tämä maksimoi lämmän ryijyn alla. Silloin ei myöskään ollut niin suurta väliä ryijyn nukkapuolen kuvituksella, vaan päälle jäävä sileä puoli oli koristeltu esimerkiksi sidelankojen kuvioilla tai kirjailuilla. Ryijykulttuuri on pääosin lähtöisin Länsi-Suomesta, mistä se on aikojen kuluessa kulkeutunut eri puolelle suomea. 

Ennen oli yleistä että kangaspuut olivat huomattavasti kapeampia kuin mitä ne nykyään ovat, joten ryijyjä kutoessa jouduttiin niihin tekemään ainakin yksi sauma keskelle ja joskus jopa muutamia, että ryijystä saatiin suurempi kooltaan. Väreinä olivat luonnonläheiset värit, koska langat värjättiin itse kasveista saatavilla väreillä. Nykyisillä teollisesti värjätyillä langoilla onkin hankalaa saada ryijyihin samaa karaktääriä kuin aiemmin. Siksi moni vannoo edelleen kasvivärjättyjen lankojen nimeen.

Hyvin äkkiä ryijyt saavuttivat suosion myös morsiusryijyinä, joiden kuvioinnissa toistui usein elämänpuu, sydämet ja tulpaanit. Ryijy oli arvokas lahja morsiusparille ja sillä olikin usein kunniapaikka talossa. Ryijyllä haluttiin myös ilmaista talon varakkuutta ja mitä varakkaampi talo oli kysessä, sitä koristeellisempi ryijykin oli.

Myöhemmin 1800-luvun loppupuolella koko yhteiskunnan muuttuessa ja teollistuessa, myös ryijyjen ulkonäkö kuin käyttötarkoituskin muuttuivat. Siitä tuli vain ja ainoastaan koriste-tekstiili ja jopa tietynlainen ylellisyystuote. Tähän aikaan kuului myös erilaisten romanttisten kukka-ja köynnöskuvioiden esiintyminen ryijyjen aiheissa. Myös nukka muuttui aiempaa lyhyemmäksi ja tiiviimmäksi ja koko ryijyn päällimmäinen idea lämmittävänä käyttötekstiilinä katosi.

Ryijyistä voisi jatkaa satoja sivuja, koska se on elänyt niin vahvasti kansakunnan mukana, nähden niin pula-ajan kuin teollistumisen vaiheetkin. Ryijy on tekstiili joka elää ja muotoutuu jatkuvasti sen mukaan mikä milloinkin on muodissa ja ajankohtaista. Nykyinen ryijy on hyvin erilainen kuin sen edeltäjänsä ja emme kukaan voi tietää minne se lopulta vie. Tärkeää on kuitenkin vaalia myös ryijyjen perinteitä niin värien, kuvioiden kuin aiheidenkin osalta, ettemme unohtaisi mistä kaikki silloin kauan sitten alkoi.

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *