Suomalaiset taruolennot

Suomalaiset taruolennot

Suomalaisessa tarustossa ja mytologiassa on runsaasti kuvauksia taruolennoista, jotka ovat liittyneet muinaisten suomalaisten jokapäiväiseen elämään tiiviisti. Nämä taruolennot saattoivat uskomusten mukaan elää metsissä, vesistöissä tai vaikkapa pihapiirissä. Jotkut olivat ystävällisiä ja suojelivat ihmisiä, toisten ollessa ilkeitä ja viekkaita. Kaikkien tuntemat tonttu ja haltijakin ovat peräisin näistä muinaisista uskomuksista.

Ihmisillä oli myös tapana uhrata tietyille taruolennoille, ja pykiä pitämään ne hyväntuulisina, etteivät ne kiroaisi ihmisiä, kotieläimiä tai vaikkapa metsästysonnea. Tontut ja haltijat esimerkiksi vartioivat ihmisiä ja pihapiiriä, sekä olivat kooltaan yleisesti ottaen pienikokoisia. Heidät miellettiin ystävällisiksi, mutta omaa rauhaa kaipaaviksi.

Taruolennot jakautuivat hyvin selkeästi hyviin ja pahoihin ja jo lapset tiesivät olla ärsyttämättä varsinkaan pahoja taruolentoja. Monet luonnonhenkien nimistä ovatkin jääneet elämään suomalaiseen nimistöön ja nimet kuten, Tapio, Mielikki, Nyyrikki tai Ahti ovat meille monelle edelleen tuttuja. Nämä kyseiset nimet kuitenkin juontavat juurensa juuri tuolta aikakaudelta, jolloin henget ja taruolennot olivat iso ja merkittävä osa suomalaisten jokapäiväistä elämää, varsinkin maaseudulla.

Mielenkiintoista on myös se, että monet nykyisin tunnetuista taruolennoista olivat alunperin hyviä. Kristinuskon kuitenkin tullessa Suomeen, ne muokattiin pahoiksi ja sopimaan paremmin Kristilliseen maailmankuvaan.

Vainajat olivat myös olennainen osa ihmisten elämää ennen, sillä niiltä pyydettiin usein neuvoa ja niiden ajateltiin liikkuvan elävien keskuudessa. Vainajia myös palvottiin ja monet niistä olivatkin ystävällisiä ja arvostettuja esivanhempien henkiä, jotka osasivat opastaa eläviä sukulaisiaan. Oli myös olemassa ilkeitä ja kammottavia henkiä, jotka saattoivat varsinkin suuttuneina jopa vahingoittaa eläviä tai aiheuttaa heille sairauksia. Henget ja taruolennot antoivat ihmisille toivoa, neuvoja ja lohtuakin ja niistä kerrottiin lukuisia tarinoita illan hämärissä.

rudolf koivu

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *