Lue suomalaisesta kansanperinteestä, mytologiasta ja tavoista. Vertaa samalla tuttuja astioita ja laseja, kuten Iittalan, Arabian ja Muumi-mukien sarjoja, yli 2 000 tuotteen valikoimasta suomalaisista verkkokaupoista.







Opas lasien valintaan: perusjuomalasit arkeen, jalalliset lasit juhlaan ja se, miten Iittalan ja Rosendahlin tutut lasisarjat eroavat toisistaan koon, muodon ja hoidon osalta.

Mitä eroa on hahmomukilla, kausimukilla ja ABC-mukilla? Tässä oppaassa koot, sarjat, hoito ja vinkit siihen, miten muumimukikokoelma kannattaa aloittaa.

Kastehelmi on Oiva Toikan vuonna 1964 suunnittelema puristelasisarja. Tässä oppaassa käydään läpi sarjan osat, koot ja värit sekä se, miten lasia käytetään ja hoidetaan.

Selkeät hoito-ohjeet posliinille, lasille ja aterimille. Ohjeet perustuvat valmistajien omiin ohjeisiin, ja niiden avulla astiat ja lasit pysyvät kauniina pitkään.

Neljä tuttua astiasarjaa ja niiden erot: mikä sopii yksinkertaiseen arkeen, mikä värien yhdistelyyn ja mikä kuvioiden ystävälle. Lisäksi koot ja aloituspakkaukset.

Aalto-maljakko on suunniteltu vuonna 1936 ja puhalletaan yhä suussa Iittalan lasitehtaalla. Opas kertoo, mikä koko sopii mihinkin ja miten maljakkoa hoidetaan.








• Suomalainen kansanperinne tarkoittaa käytäntöjä ja perinteisiä toimintamalleja, jotka ovat tyypillisiä juuri meille suomalaisille.
• Siihen kuuluu keskeisenä osana myös erilaiset uskomukset, asenteet, tiedot ja tavat.
• Maalaiskulttuuri latotansseineen sekä aatteellisesti värittynyt ja omaleimainen työväenkulttuuri katsotaan kuuluvaksi osana kansanperinteeseen. Erilaiset käsityöläisammatit ovat osa identiteettiämme.
Monet suomalaiset kansanlaulut ovat tulleet meille tutuiksi jo lapsuudessa kuultuina kehtolauluina tai viimeistään kouluiässä opittuina lauluina. Kansanlauluja on aikanaan tehty kaikkiin erilaisiin tapahtumiin ja tilanteisiin. Kansanmusiikkiin kuuluvat muun muassa erilaiset hengelliset sävelmät, riimilliset rekilaulut, joiut, kantelesävelmät, itkuvirret, runosävelmät sekä tanssisävelmät eli pelimannimusiikki. Esimerkiksi Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla pääsee vuosittain kuuntelemaan kunnon vanhanajan pelimannimusiikkia.
Suomalainen kansantanssi on hauska ja monimuotoinen harrastus. Siinä perinteisemmät tanssit tulevat nopeasti tutuksi. Siihen kuuluu kuvioissa tanssittavia ryhmätansseja, joista on tehty erilaisia muunnelmia. Vauhdikas kansantanssiesitys on virkistävä elämys.

Suomessa on suhteellisen paljon kansantanssin harrastajia. Se on yhteisöllinen ja monipuolinen harrastus, joka vie mukanaan. Kansantanssin alkuperäisenä tarkoituksena on ollut yhteinen hauskanpito ja suomalaisen kansanperinteen esitteleminen. Kaiken muun lisäksi folklore Suomi on tunnettu myös suullisesta perinteestä, eli sukupolvelta toiselle siirtyvistä tarinoista.
Suullinen perinne eli kerrotut tarinat ovat tärkeä osa suomalaista perinnettä. Suullisia perinteitä ovat muun muassa erilaiset sadut, myytit, legendat, tarinat ja proosamuotoiset kertomukset. Suullista perinnettä edustaa myös kansalliseepoksemme Kalevala, jonka lukuisat runot ja tarinat on koonnut ja kirjoittanut kielentutkijana ja lääkärinä toiminut Elias Lönnrot.

Suuri osa suomalaisia sananlaskuja on alunperin tehty pidemmiksi säkeiksi Kalevalaan. Tällaiset sananlaskut ovat olleet esimerkiksi opetuksia, jotka on sanottu säkeiden ja kertomusten loppupuolella. Tyypillisesti ne ovat lyhyitä lausahduksia ja mietelmiä, joihin on sisällytetty jokin opetus tai viisaus. Suurin osa sananlaskujen luojista on tuntemattomia henkilöitä.
Vanhoja suomalaisia sananlaskuja voi soveltaa myös nykypäivään. Tosin niiden sanomaa pitää vähän selventää, sillä usein niissä on käytetty outoja sanoja ja sanontoja. Perinteisiimme kuuluva suomalainen mytologia on saanut vaikutteita useilta eri aikakausilta. Vanhimpien niistä uskotaan liittyvän kivikautiseen samanismiin, eli hengelliseen kulttuuriin. Kalevalastakin on löydettävissä samanistisia myyttejä.
Suomalainen kansanperinne ei ole koskaan ollut aivan yhtenäistä, sillä eroja löytyy esimerkiksi kansantavoissa ja esineellisessä kulttuurissa eri alueiden kesken. Perinneruoat eroavat myös asuinalueen mukaan. Kuopio on esimerkiksi tunnettu kalakukoistaan, kun taas perinteiset karjalanpiirakat tulevat alunperin Itä-Suomesta. Mikäli haluaa lukea suomalaisia sananlaskuja, on niitä koottu uudistettuihin painoksiin, joissa niitä löytyy jopa nykykielellä kirjoitettuna.
Suomalainen kansanperinne sisältää sananlaskujen ja perinneruokien lisäksi muun muassa tunnetut ja tuntemattomat kansanlaulut. Suosituimpia kansanlauluja on kerätty erilaisiin kokoelmiin, joista niitä on helppo halutessaan kuunnella. On mielenkiintoista tutustua omiin juuriinsa ja kansansa perinteisiin. Kansanperinteisiin kuuluvat myös erilaiset uskomukset. Näistä voisi mainita esimerkiksi sen, että perjantai ja 13. päivä mielletään usein huonon onnen päiväksi. Numero 13 on myös epäonnennumero, eikä sitä yleensä valita esimerkiksi lottonumeroksi. Suomalaiseen kansanperinteeseen kuuluu myös rahapeleissä jännittäminen, ja siinä missä toiset lottoavat lauantaisi, toiset etsivät parhaat kasinot sivustolta parhaat-pikakasinot.io.

Suomalaisille perinteisistä rakennuksista voi ainakin mainita saunan, joka nykyäänkin löytyy lähes jokaisesta talosta. Saunan perusidea on säilynyt samanlaisena jo vuosisatojen ajan. Erilaiset hirsirakennukset ja ladot kuuluvat suomalaiseen maisemaan. Perinteinen puuvene löytyy vieläkin useasta mökkirannasta. Suomalainen kansanperinne on aina suosinut käsitöiden tekemistä ja siitä saatavia erilaisia työkaluja sekä esineitä. Kudottu ryijy löytyy vieläkin monesta suomalaisesta kodista.
Perinne on aikaisemmilta sukupolvilta peritty käsitys, käytänne tai tapa, joka ohjailee toimintaamme. Tapamme viettää esimerkiksi joulua tai pääsiäistä ovat perinteitä. Perinteet kulkevat automaattisesti sukupolvelta toiselle ja omat lapsemme jatkavat perinteitämme meidän jälkeemme.
Testaa tietosi Kalevalasta ja suomalaisesta kansanperinteestä! Tietovisa, mytologian hahmot ja yllättävät faktat yhdessä artikkelissa.
Mitä suomalaiset uskoivat onnesta ja epäonnesta? Tutustu kansanuskomuksiin, enteisiin ja kohtalon merkitykseen suomalaisessa perinteessä.
Miten sohva muuttui tuvan puusohvasta olohuoneen pehmeäksi keskukseksi? Lue ennen ja nyt -vertailu sekä vinkit sohvan hoitoon arjessa.
folkloresuomifinland.fi kertoo suomalaisesta kansanperinteestä: uskomuksista, juhlista, mytologiasta, ruoasta ja tavoista. Kodin esineetkin kantavat perinnettä, joten sivustolla on myös oppaita ja tuotevertailuja tutuista suomalaisista ja pohjoismaisista astia- ja lasisarjoista.
Tuotesivut näyttävät verkkokauppojen tuotteita ja niiden hintoja, ja painike vie kaupan sivulle. Emme myy itse mitään. Kun ostat linkin kautta, voimme saada kaupalta pienen palkkion ilman lisäkustannuksia sinulle. Hinnat ja saatavuus tulevat kaupoista ja voivat muuttua.