Muinaiset suomalaiset

  • tehnyt

Muinaiset suomalaiset asuivat Suomen alueella jo aivan jääkauden loppumisesta lähtien. Myöhemmin nykyiselle skandinavian alueelle tuli paljon muuttoliikettä lähes jokaisesta ilmansuunnasta. Ihmiset alkoivat vaeltamaan jääkauden loppumisen jälkeen Etelä-Euroopan ja Lähi-Idän lämpimiltä alueilta kohti pohjoista. Samaan aikaan ihmisiä saapui myös Tanskan kautta sekä Venäjän suunnalta. Nykyisen Venäjän alueella onkin paljon suomalaisia sukulaiskansoja, joiden kieli pohjautuu samaan kieliperheeseen Suomen kanssa.

Muinaiset suomalaiset olivat metsästäjä-keräilijöitä

Alkujaan suomalaiset liikkuivat pitkälti riistan ja ilmaston vaihtelun mukaan. Muinaiset suomalaiset symbolit pohjautuvat pitkälti samaan skandinaavisen perintöön ja esimerkiksi viikingit ovat jättäneet jälkensä myös Suomen kamaralle. Ne kertovat omalta osaltaan myös siitä, mikä oli tuon ajan ihmisille tärkeää. Usein esimerkiksi kalliomaalauksissa on ihmisten ja hirvien kuvia, sillä riista oli tärkeässä asemassa tuolloin eläneiden ihmisen elämässä.

Metsästäjä-keräilijöille oli tyypillistä se, ettei pysyviä rakennuksia juurikaan tehty, vaan elämä perustui jatkuvaan liikkeeseen. Tämä selittää osittain sen, ettei Suomesta ole löydetty suuria asutuskeskittymiä varhaisimmilta ajoilta. Luultavasti rakennusaineena käytettiin puuta, sillä sitä oli suhteellisen helppo työstää erilaisilla työkaluilla. Puurakenteiset majat ja muut väliaikaiset rakennukset ovat ajan saatossa hävinneet, sillä ne maatuvat kosteassa maaperässä varsin nopeasti.

Muinaiset suomalaiset symbolit

Muinaiset suomalaiset elivät ja kuolivat luonnon keskellä, millä on luonnollisesti ollut suuri vaikutus heidän maailmankuvaansa. Tästä syystä myös suomalainen symboliikka ja muinaisusko kumpuaa luonnosta. Kun ottaa huomioon, että suomalainen muinaisusko oli valtauskonto Suomen alueella aina keskiajalle saakka, sillä on todella pitkä historia. Muinaisusko on säilynyt aivan meidän päiviimme saakka, sillä sitä harjoitetaan vieläkin useissa pohjoisen pallonpuoliskon maissa.

Muinaiset suomalaiset uskoivat useaan eri jumalaan eli muinaisusko on luonteeltaan polyteististä. Ahti on yksi keskeisimpiä ja tunnetuimpia hahmoja suomalaisessa muinaisuskossa. Ahti oli ennen kaikkea veden jumala, joka toiminnallaan vaikutti esimerkiksi kalansaaliisiin. Ukko oli kaikista jumalista tärkein ja se vastasi säästä ja sadosta.

Muinainen suomalaisuus populaarikulttuurista

Muinaiset jumalat ja hahmot ovat suosittuja myös populaarikulttuurin parissa. Monet kirjailijat, muusikot ja muut taiteilijat ottavat mielellään vaikutteita uskonnoista ja muinaisista asioista. Myös jotkin urheilulajit, kuten UFC, ovat sellaisia, joissa voi usein nähdä erilaisia muinaisia hahmoja, jotka kilpailijat ovat ottaneet omakseen. Viikinki on yksi suosituimpia hahmoja, vaikka se ei suoranaisesti liity suomalaiseen muinaiseen kulttuuriin. Suomessa tunnetuimpia viikinkihahmoja lienee Tony Halme, jonka roolinimi vapaapainissa oli nimenomaan Viikinki.

Suomalainen muinaisusko on kiehtonut niin vapaapainijoita kuin monia muitakin populaarikulttuurin muotoja. Erityisesti sen sisältämä symboliikka on käytetty moneen kertaan erilaisissa taideteoksissa. Kirjailija J. R. R. Tolkien otti vaikutteita muinaisesta suomalaisuudesta ja tutki Kalevalaa ahkerasti. Nämä vaikutteet näkyvät hänen tunnetuimmassaan teoksessa Taru Sormusten Herrasta selkeästi.

Muinaiset suomalaiset paransivat luonnosta löytyvillä lääkkeillä

Muinainen suomalainen hoitomuoto perustuu erilaisiin yrtteihin ja muihin luonnosta saataviin lääkkeisiin. Suomalainen kansanrunous on tärkein lähde siihen, miten suomalaiset aikoinaan pyrkivät parantamaan erilaisia vaivoja. Muun muassa hunaja, eläinten rasvat, kaarnat ja puiden kuoret sekä sammaleet toivat helpotusta moneen vaivaan. Hämähäkinseittiä käytettiin vuotavien haavojen yhteydessä, sillä sen uskottiin ehkäisevän veren vuotoa.

Monet varhaiset lääkkeet ovat joltain todettu olevan jopa haitallisia, mutta toisaalta monista varhaisen lääketieteen lääkkeistä on löydetty positiivisia vaikutuksia. Hyvänä esimerkkinä oli maksan syöminen anemiaan, sillä sen sisältämä rauta paransi ihmisen tästä puutteesta.

Muinaiset suomalaiset hakivat innoituksen kulttuuriinsa luonnosta. Monet yrtit ja parannuskeinot siirtyivät suvussa sukupolvelta toiselle. Onkin mielenkiintoista, että monilla suvuilla oli omat luonnonyrtit ja vastaavat eri vaivoihin. Näin ollen tieto siirtyi ja saattoi periytyä pitkiäkin ajanjaksoja. Luonnon tarjoamiin lääkkeisiin liittyvä tieto piti sisällään myös sen, milloin yrtit ja muut vastaavat tuli kerätä ja miten niistä tuli valmistaa sopivaa lääkettä.

Revontulia maalaismaisemassa