Kalevala-maalaukset kuvittavat suomalaista mytologiaa

  • tehnyt

Jos tuntee yhtään suomalaista taidehistoriaa ja tietää muutaman teoksen, niin osa niistä liittyy varmasti Kalevalaan. Kalevala-maalaukset ovat tunnettuja osittain sen vuoksi, että niiden tekijät ovat nimekkäitä. Niistä tekee erityisiä myös se, että ne kuvittavat Suomen kansalliseeposta. Aikana kun Kalevala julkaistiin ensimmäisen kerran, ei Suomessa tunnettu kuvakirjoja. Kirjoissa oli pääosin vain tekstiä, ellei kyseessä ollut esimerkiksi lääkärille tarkoitettu opas.

Kalevala-maalaukset kuvittavat Suomen kansalliseeposta

Kalevala-maalaukset ja niiden kiistellyt aiheet

Kalevala on innoittanut taiteiljoita niin kuvataiteessa, veistoksissa, performansseissa kuin musiikissakin. Kalevalan innoittamia sielunmaisemia on kuvattu kaikille aisteille sopiviksi. Teokset ovat aina herättäneet myös paljon keskustelua kuten Kalevala Aino -maalaus. Sitä on pidetty seksistisenä teoksena ja sen aihe on joinakin aikakausina suorastaan kuvottanut ihmisiä. Nuoren naisen traaginen kohtalo, johon vanhan miehen teot hänet ajoivat.

Kuvataiteessa esiintyy usein Ainon lisäksi Väinämöinen, Lemminkäinen sekä Kullervo. Väinämöinen kuvataan usein lempeäpiirteiseksi parrakkaaksi vanhaksi mieheksi, joka soittaa hauen leuoista tehtyä kanteletta. Tauluissa usein Väinämöisen ympärille on kerääntynyt ihmisiä kuuntelemaan soittoa. Kalevalan Väinämöinen ei kuitenkaan ollut harmiton vanha mies vaan hän oli häikäilemätön hahmo. Tarinoissa hänet kuvataan vallanhaluisena ja rikkauksia etsivänä henkilönä, joka manipuloi ihmisiä kanteleen soitollaan.

Kalevala Aino -maalaus ja sen syntytarina

Kalevala-maalaukset ovat aina puhuttaneet. Yksi tunnetuimmista teoksista on Akseli Gallen-Kallelan Aino-taru vuodelta 1891. Öljyvärityö kertoo tarinasta, jossa Joukahainen lupasi Aino-sisarensa Väinämöisen vaimoksi. Maalaus koostuu kolmesta osasta, joista jokainen kertoo palan Ainon tarinaa. Tunnetuin näistä kolmesta teoksesta on keskimmäinen taulu, jossa alaston Aino seisoo rantavedessä ja Väinämöinen yrittää veneestä käsin tavoitella häntä. Taulussa Aino yrittää paeta.

Kalevala-maalaukset olivat kysyttyjä, joten Gallen-Kallela maalasi kaksi versiota. Ensimmäinen versio siitä syntyi jo vuonna 1889, mutta taitelija itse ei ollut tyytyväinen lopputulokseen. Uuteen versioon hän teki luonnokset kuvaten Mary-vaimoaan lomamatkalla Kainuussa. Hän piirsi luonnoksia vaimostaan juoksemassa rantavedessä. Niiltä ajoilta on säilynyt myös valokuvia, joissa Mary juoksee rantavedessä ja pärskyttää vettä.

Mytologisen maagista pelaamista

Kaipaatko vaivatonta nettikasinokokemusta? Jos haluat keskittyä olennaiseen eli pelaamiseen niin Galaksino Suomi sopii sinulle. Sinun ei tarvitse luoda erillistä pelitiliä pelataksesi kasinon pelejä. Riittää, että tunnistaudut henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksillasi ja olet valmis pelaamaan. Aloittaminen on helppoa ja siihen kuluu aikaa muutamasta sekunnista minuutteihin. Voit myös harjoitella pelaamista leikkirahalla ja siirtyä pelaamaan oikealla rahalla, kun olet siihen valmis. Pelaaminen on siis turvallista, vaivatonta ja riskitöntä.

Lemminkäinen esiintyy eräässä Suomen taidehistorian tunnetuimmassa teoksessa. Lemminkäisen äiti on myös Akseli Gallen-Kallelan teos. Se valmistui vuonna 1897 ja kuvaa traagista kohtausta Kalevalasta. Siinä päähenkilö on tapettu ja hänen ruumiinsa palat heitetään Tuonelan virtaan. Teoksessa äiti on kerännyt poikansa palat virrasta ja ommellut hänet kasaan. Taulussa hän istuu kuolleen poikansa vierellä.

Kalevala-maalaukset osana suomalaista mytologiaa

Suomen kansalliseepos Kalevala julkaistiin vuonna 1835. Sen koosti ja kirjoitti kansallisrunoilija Elias Lönnrot. Hän kiersi ympäri silloista Suomea ja kirjoitti ylös runonlaulajien tarinoita. Niistä hän koosti Kalevalan. Hän yhdisteli tarinoita ja kirjoitti niiden väliin yhdistäviä osioita. Näin teoksesta syntyi yhtenäinen kokonaisuus. Kalevala alkaa tarinalla, jossa kerrotaan, kun maailma sai alkunsa sotkan munasta.

Elias Lönnrotin roolia Kalevalan koostajana on pidetty kiistanalaisena. On tutkittu alkuperäisluonnoksia ja yritetty saada selville, kuinka paljon hän lopulta lisäsi omaa tekstiään teokseen. Asia pyrittiin ratkaisemaan 1880-luvulla nimeämällä Lönnrot Suomen viimeiseksi runonlaulajaksi.

Kalevala-maalaukset auttavat meitä näkemään kansalliseepoksen myyttiset tapahtumat kuvina. Se auttaa myös hahmottamaan kirjan monivaiheisia tarinoita ja muistamaan ne. Jos Kalevala teoksena kiinnostaa niin Suomalaisen kirjallisuuden seura julkaisi siitä vuonna 2020 kriittisen version. Projektin nimi on Avoin Kalevala, jossa lukijalle annetaan mahdollisuus vertailla Kalevalan alkuperäiskäsikirjoituksia ja Lönnrotin julkaisemia versioita niistä. Näin kuka tahansa voi halutessaan aloittaa tutkimaan Suomen kirjallisuuden historiaa.

Kalevala-maalaukset kuvittavat Suomen kansalliseeposta