Juhannukseen on aikaa enää vajaa viikko. Tiedätkö sinä jo, mitä aiot tehdä juhannuksena? Luultavasti kyllä. Ne onnekkaat ryökäleet, joilla on oma kesämökki, menevät melko suurella todennäköisyydellä mökille viettämään juhannusta. Onhan tätä juhlaa perinteisesti vietetty luonnonhelmassa, saunoen, poltellen kokkoa, ja tanssien. Juhannus on keskikesän juhla, joka on yksi tärkemmistä juhlapyhistä suomalaisille. Mistä juhannus juontaa juurensa, ja miten juhlaa on vietetty Suomessa, kautta aikojen? Tänä vuonna juhannus osuu 24. päivälle kesäkuuta. Toivotaan, että sää suosii juhannuksen juhlijoita, ja kamalat ruuhkat eivät yllätä autoilijoita, matkalla mökille. On ainakin luvattu, että sää olisi paranemaan päin, mutta eihän sitä koskaan tiedä, kun Suomessa ollaan.
Juhannuksen historia
Juhannusta on alunperin vietetty vuoden valoisimpana päivänä, eli kesäpäivänseisauksen aikaan. Sittemmin katolinen kirkko, kuitenkin siirsi juhlan vieton kesäkuun 24. päivään, jotta se olisi tasan puoli vuotta ennen joulua. Juhannuksen nimi tulee siitä, että useat kristilliset kirkot viettävät juhannusta Johannes Kastajan syntymäpäivänä. Joissain maissa juhannusjuhlaa vietetään yhä 24. kesäkuuta joka vuosi, mutta Suomessa ja Ruotsissa juhannusta vietetään nykyään kesäkuun 20. ja 26. päivien välisenä lauantaina. Suomessa tämä käytäntö tuli voimaan jo vuonna 1955. Juhlan perinteet ovat Suomessa kuitenkin paljon pidemmällä. Juhannusta on vietetty alun perin Ukko jumalan kunniaksi. Juhlalla varmistettiin hyvä sato, ja hedelmällisyys. Juhannusviikon pisimpiä päiviä on kutsuttu pesäpäiviksi, koska aurinko on noina päivinä pesässä, eli sen päivittäinen kierto käy korkeimmalla kohdallaan, ikään kuin maailmanpuun oksalla. Pesäpäivinä kummitusten, ja pahojen henkien uskottiin tulevan esiin, ja liikkuvan maan päällä. Pahojen henkien karkotukseen käytettiin mitä ihmeellisimpiä keinoja, joista yksi perinteisimmistä oli, nykypäivänäkin suosittu juhannuskokon poltto.
Juhannusperinteet
Suomalaiseen juhannuksen viettoon liittyy paljon erilaisia perinteitä ja tapoja, joista osa on liittynyt juhannuksen juhlintaan jo satojen vuosien ajan, ja toiset ovat hieman uudempia, modernin maailman synnyttämiä juhannustapoja. Suomalaiset ovat jo pitkään saunoneet juhannuksena jo keskellä päivää, että illalla oltaisiin valmiita vastaanottamaan yötön yö. Juhannussauna koristeltiin tuorein koivuin, ja koivusta rakennettiin myös vihtoja, ja kuistille pystytettiin juhannuskoivuja. Talon kokonaisvaltainen suursiivous on myös pitkään kuulunut suomalaisten juhannuksenviettoon. Koti piti olla täysin puhtaana, ennen kuin keskikesä koittaa.
Juhannuksen aikaan, on myös tehty paljon taikoja, joilla on yritetty vaikuttaa muun muassa aviopuolison, ja rakkauden löytämiseen. Yksi juhannusyön taioista menee siten, että kerätään erilaisia kukkasia kimppuun, jokainen kukkasista tulee olla erilainen, ja kimppu laitetaan tyynyn alle yöksi. Unessa näkee tulevan puolisonsa. Täältä voit lukea lisää juhannustaioista.
Juhannus nykyaikana
Nykyään suurin osa suomalaisista viettää juhannusta mökkeillen, tai muuten rennosti juhlien. Alkoholi on usein iso osa tätä juhlaa. Juhannuksena pidetään nykypäivänä todella paljon erilaisia festivaaleja, ja muita musiikkijuhlia. Suosituimpia juhannusfestareita ovat Kalajoen juhannus ja Himos juhannus. Juhannuksena syödään nykyään perinteistä suomalaista kesäruokaa, eli melko usein uusia perunoita, kalaa, ja grilliruokaa. Myös raikkaat kesäsalaatit kuuluvat usein juhannuksen menuun.
Juhannus Ruotsissa
Ruotsissa juhannus on melko samankaltainen kuin Suomessakin, mutta jotkut perinteet ovat erilaisia. Ruotsissa juhannukseen liittyy esimerkiksi kukkaseppeleet, ja juhannussalko, jotka eivät Suomessa ole niin vahvasti esillä juhannuksena. Juhannussalko on laivan mastoa muistuttava tanko, joka koristellaan seppeleillä ja köynnöksillä. Salon ympäri joskus tanssitaan, niin kuin suomalaiset ovat ennen vanhaan tanssineet juhannuskokon ympärillä. Salon perinteet juontavat Ruotsissa juurensa, jo 1800-luvulle, josta lähtien se on ollut keskeinen osa ruotsalaista juhannuksen juhlintaa. Perinteisiä juhlaruokia ovat muun muassa mäti, perunat, salaatti, sekä tillillä maustettu silli.
Mikäli ruotsalaisten juhannusviettotavat kiinnostavat, katso tämä video!