Moni suomalainen ei tiedäkään, että läntisessä Lapissa on ihan oma kulttuurinsa, joka muistuttaa enemmän ruotsalaista kuin suomalaista. Tätä kahden kulttuurin sulatusuunia kutsutaan Meänmaaksi ja se sijaitsee Tornio-Muonionjokivarressa. Meänmaan kulttuuri yhdistelee ruotsalaisia ja suomalaisia kansanperinteitä ja se onkin saanut omalle kielelleen vähimmistökieliaseman Ruotsissa – Suomessa se on vain murre.
1700-luvulla Tornionlaakso oli moneen otteeseen tiedemaailman huomion kohteena. Muun muassa Ranskan tiedeakatemian retkikunta selvitti Tornionlaakson vaaroilla ja nanapiirillä astemittauksen keinoin maapallon litistyneisyyttä. Myös useita kansa- ja kasvitietelijöitä liikkui Tornionlaaksossa. Tornionlaakso ja erityisesti Aavasaksan vaara oli menneiden aikojen elämysmatkailun kohde. Tornionlaaksoon tultiin ihmettelemään vuorokaudet ympäriinsä paistavaa keskiyön aurinkoa. Juhannusvieraiksi odotettiin niin Ruotsin kuningasta kuin Venäjän keisariakin. Torniolaaksosta löytyy Lapin vanhin matkailukohde, Aavasaksan Kruununpuisto vuodelta 1878.
Yksi kulttuurin ominaisuuksista on tosiaan oma ”kieli”, jota kutsutaan meänkieleksi. Se on yleisnimitys Norrbottenin läänissä, Ruotsissa puhuttavista suomen kielen peräpohjalaisiin murteisiin kuuluvista Jällivaaran murteista ja läntisistä Tornion murteista. Ruotsissa meänkieltä ja suomea pidetään erillisinä kielinä ja niillä molemmilla on vähemmistökielen asema. Se kehittyi sen jälkeen, kun Suomi liitettiin Venäjään vuonna 1809. Rajavedon jälkeen joen itäpuolen asukkaiden kieli kehittyi suomen yleiskielen suuntaan.
Yksi suosituimmista meänkielisistä yhtyeistä on The Meänland.