Kansantarut ja mytologia ovat asioita, jotka ovat monessa tapauksessa pysyneet elossa useita vuosisatoja tai jopa tuhansia. Itse asiassa nämä käsitteet nimenomaan pyörivät sen ympärillä, kuinka vanha perimätieto ja entisaikaiset tarinat ja uskomukset ovat säilyneet sukupolvelta toiselle. Ei siis näin ollen ole mikään ihmekään, että niiden vaikutus saattaa jossain muodossa näkyä myös nykymaailmassa.
Tässä artikkelissa käymme läpi asiayhteyksiä ja tilanteita, joissa mytologia tulee tänä päivänä vastaan netin ihmeellisessä maailmassa. Lukijamme todennäköisesti eivät ole edes tulleet ajatelleeksi, kuinka vahvana aihepiiri edelleen elää omaa elämäänsä ympärillämme!
1. Kielenkäyttö sosiaalisessa mediassa ja muualla
Vanhat tarut ja kertomukset ovat tulleet keskeiseksi osaksi sitä, miten näemme ja hahmotamme maailman. Kun joku vaikkapa tuskailee, kuinka hän on hidas uudessa työssään, saatamme todeta hänelle, että “hiljaa hyvää tulee”. Vastaavasti voimme todeta ilkeästi käyttäytyvälle henkilölle, että “se joka toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa”.
Vanhanaikaiset sanonnan ja letkautukset todistavat meille, että totuuden luonne on pysynyt sinänsä melko samana läpi historian. Iso osa viisauksista on keksitty jo vuosisatoja tai -tuhansia sitten, ja nykyihmisinä me vain lähinnä toistamme jo todeksi todettuja totuuksia.
Mytologia ei välttämättä elä niin paljon tällaisina sanontoina ja totuuksina, mutta sillä on silti paikkansa kielenkäytössämme. Suomalaisetkin puhuvat monesti esimerkiksi heikkoa kohtaa merkitsevästä akilleen kantapäästä. Akilles (tai Akhilleus) oli kreikkalaisessa mytologiassa suuri sotasankari, jota pystyi haavoittamaan kuolettavasti kantapään kautta. Yhtä lailla suosittua on puhua niin sanotusta Pandoran lippaasta, jonka esimerkiksi joku maanpäämies kuvainnollisesti avaa varomattomilla poliittisilla päätöksillään. Pandoran lipas on kreikkalaisessa mytologiassa Pandora-nimisen naisen avaama lipas, joka vertautuu kristinuskossa esiintyvään kiellettyyn omenaan. Lipas vapautti sisään maailmaan kaaoksen ja pahuuden.
Sosiaalista mediaa selatessasi saatat toisinaan törmätä niin näihin kuin lukuisiin muihinkin mytologiasta alkunsa saaneisiin kielikuviin.
2. Videopelit ja nettikasinopelit
Netistä löytyy nykyään runsaasti pelattavaa niin erilaisten videopelien kuin nettikasinoiden kolikkopelienkin osalta. Teemoja näille peleille on monia, ja toisinaan myös mytologiaa käytetään kiinnostavana inspiraation lähteenä.
Moni tuntee esimerkiksi sellaiset videopelit kuin Segan japanilaiseen mytologiaan pohjautuvan Okamin sekä Sony Interactive Entertainmentin suositun, kreikkalaisesta tarustosta ammentavan God of War -sarjan. Monesti tällaisissa peleissä otetaan visuaalisia ja tarinallisia vaikutteita vanhoista kaikkien tuntemista taruista, jolloin pelaajat pääsevät seikkailemaan muissa kuin oikean maailman ympäristöissä.
Nettikasinoiden kolikkopelit tykkäävät mytologiasta etenkin entisaikojen satumaisten aarteiden vuoksi. Maltan lisenssillä toimivat MGA kasinot päästävät asiakkaansa tavoittelemaan legendaariselta tuntuvia palkintoja useissa suosituimmista peleistään. Egyptiläistä mytologiaa tarjoaa Play’n GO:n suosittu Book of Dead, kun taas kreikkalaista mytologiaa päästään ihastelemaan Playtechin Age of Godsissa sekä niin ikään Play’n GO:n valmistamassa Rise of Olympuksessa. Valinnanvaraa on tälläkin alalla varsin paljon.
3. Meemikulttuuri
Meemien tapana on hieman sanontojen tavoin yhdistellä jotakin tunnettua vanhaa sekä hieman tuntemattomampaa uutta. Tällä tavoin pystytään luomaan täyteläisiä viittauksia, jotka tuntuvat todemmalta kuin täysin uudet ja näennäisesti tuulesta temmatut ajatukset ja väitteet.
Mytologian käyttäminen meemeissä voi olla tehokas keino argumentoida pointteja. Joku voi vaikkapa luoda meemikuvan kreikkalaisesta Sisyfoksesta työntämässä kuuluisaa kivenmurikkaa ylämäkeen. Tekstiksi yläpuolelle voidaan kirjoittaa esimerkiksi “Yrittäjän arki EU-direktiivien kanssa”. Sisyfoksen tarinaan kuuluu, että hän joutui ikuisesti työntämään kivenmurikkaa ylämäkeen. Näinpä tällainen meemi kertoo, että yrittäjän arki EU-direktiivien kanssa on ainaista ahertamista. Vaihtoehtoisesti sama teksti voidaan lisätä meemiin, jossa Don Quijote taistelee tuulimyllyjä vastaan.
4. Elokuvat ja tv-sarjat
Suomalaiset pääsevät netin avulla katselemaan satoja ja tuhansia elokuvia ja tv-sarjoja, joissa niissäkin käsitellään lukuisia eri teemoja. Jälleen kerran tarjolla on paljon myös mytologiasta ammentavaa sisältöä.
Moni varmasti muistaa kulttiklassikon Xena (Xena: Warrior Princess), joka kertoi tarinan voimakastahtoisesta kreikkalaisen mytologian soturiprinsessasta. Kyseinen sarja toimi spin-offina Herculekselle (Hercules: The Legendary Journeys), joka puolestaan seurasi mytologisen sankarin Herculeksen edesottamuksia.
Elokuvapuolella voidaan nostaa esiin muun muassa vuonna 2004 julkaistu Troija (Troy), jossa keskityttiin Homeroksen Iliaaseen ja Troijan sotaan. Samaten suosittuja ovat olleet Percy Jackson -sarjan kreikkalaiseen mytologiaan pohjautuneet elokuvat sekä mytologisilla elementeillä höystetty vuoden 2007 leffa Beowulf.
Lopuksi
Mytologia ei ole mitä tahansa historiaa. Se ei harmaannu eikä haalene, vaan mitä pidemmälle ajassa mennään, sitä legendaarisempana mytologiaa ja vanhoja aikoja tunnutaan pitävän. Aito poliittinen historia saattaa unohtua ja korvautua ihmisten mielissä ja muisteissa uudella, mutta mytologian asema säilyy salaperäisenä ja kiinnostavana.
Mitä ikinä netissä teetkin, mytologialta ja sen kaiuilta on vaikea kokonaan välttyä!