Jumaluus näkyy eri tavalla erilaisissa kulttuureissa ja siksi niiden ilmenemismuodot ovatkin olleet hyvin vaihtelevia. Jumalat ovat aina olleet joko miehiä tai naisia ja tehtävät ovat myös voineet vaihdella huomattavasti. Osa niistä on myös ollut androgyynejä, joten ei ole tarkkaa tietoa siitä, onko hän mies- vai naispuolinen. Muinaiset jumalattaret ovat myös hallinneet sodan ja erilaisia viisauksia, mutta hyvin selkeästi nainen liitetään rakkauden jumalattareksi. Tutustutaan muutamiin muinaisiin jumalattariin hiukan tarkemmin.
Muinaiset jumalattaret Luojina
Juutalaisuudessa ja kristinuskossa on aina Luoja mielletty mieheksi. He ovat Jahve ja Jumala. Sen sijaan aikanaan Mesopotamiassa Ištar oli jumalista kaikkein tärkein. Mielenkiintoiseksi tämän jumalan tekee se, että samaan aikaan häneen yhdistettiin sekä seksuaalinen käyttäytyminen, mutta yhtä lailla taisteleva jumalatar, joka taisteli kuninkaiden rinnalla. Hänet yhdistettiin yhtä aikaa hyvään ja pahaan sekä sotaan ja rakkauteen. Eli hän oli jonkinlainen vastakkainasettelun ilmentymä. Hänellä oli myös paljon rakastajia, mutta siltikään hän ei ollut kenenkään äiti tai puoliso.
Kiinalaisessa mytologiassa ihmiskunnan luojaksi on kuvattu Nüwa tai Nügua. Hänet kuvataan siten, että kehon yläosa on nainen ja alaosa on lohikäärme. Hänestä on myös mielenkiintoinen tarina, että hän loi ihmisiä savesta, mutta koska se oli hidasta ja vaivalloista, hän kastoi köyden saveen ja pyöritti. Savea lensi silloin kaikkialle maailmaan. Tarina kertoo myös, että alun perin käsin tehdyistä tuli rikkaita ja lennelleistä savipisaroista köyhiä. Hänen luomillaan ihmisillä oli myös kyky saada lapsia. Ovatkohan muinaiset suomalaiset uskoneet enemmän mies- vai naispuolisiin jumaliin?
Rakkauden muinaiset jumalattaret
Siinä missä ukkonen ja myrsky on aina mielletty jumalien kohdalla mieheksi, on taas rakkauden jumalia huomattavasti enemmän naisina. Miehinä tunnetaan toki Kreikan Eros ja Intian Krishna, mutta tunnetuin jumalista lienee Kreikan Afrodite. Hänen kohdallaan on kuitenkin mielenkiintoista se, että syntymästä on kaksi teoriaa. Toisen mukaan hänen isänsä on Zeus ja äiti Dione. Toisen tarinan mukaan Kronos kuohitsi Uranoksen ja vaahto, joka vuoti genitaaleista mereen, synnytti Afroditen. Niin tai näin, mutta Eros on kuitenkin hänen poikansa, joka syntyi suhteesta Aresin eli sodan jumalaan. Afrodite kuvataan aina luonnollisen kauniina naisena.
Toinen tunnettu rakkauden muinainen jumalatar on Freija, joka tulee skandinaavisesta mytologiasta. Tämä jumalatar on hedelmällisyyden, rakkauden ja kauneuden. Nimi liittyy moniin paikannimiin sekä Ruotsissa että Norjassa. Yksityiskohtana voidaan myös mainita se, että germaanisissa kielissä kuten englannissa, ruotsissa, hollannissa ja saksassa sekä lainasanana suomessa perjantai tulee Freijan nimestä. Hän tuli myös tunnetuksi siitä, että hän liikkui ympäri maailmankaikkeutta kissojen vetämissä vaunuissa. Hän myös pukeutui haukan sulista tehtyyn viittaan tai leninkiin. Kissojen lisäksi häneen yhdistetään eläimistä myös hevonen. Kenties casino online olisi voinut tuoda hänelle mahdollisuuden hevosten vetämiin kärryihin.
Äiti Maa
Maa on mytologiassa hyvinkin tärkeä ja siihen liitetään yleensä jumalatar. Venus on aikanaan ollut kasvillisuuden sekä viinitarhojen suojelija ennen kuin siitä tuli Afroditea vastaava jumalatar. Maan jumalattarista tunnetuin lienee Gaia, joka tulee Kreikan mytologiasta. Hän olikin varsinainen alkujumala, joka oli monen titaanin sekä jumalten äiti. Taruston mukaan Gaia syntyi Khaoksen jälkeen toisena. Tellus puolestaan on Gaiaa vastaava jumalatar roomalaisen käsityksen mukaan.
Roomalaisen mytologian mukaan Tellus ja Ceres toimivat yhdessä, sillä Ceres oli jumalattarena sadonkorjuulle sekä maanviljellylle. Hän valvoi siemeniä ennen kuin ne kylvettiin ja Tellus valvoi niitä sadonkorjuuseen asti, jolloin tammikuussa oli aina näiden kahden yhteinen juhla, kylvön juhla.Tellukselle myös uhrattiin silloin, kun avioliitto solmittiin. Sen odotettiin auttavan siinä, että liittoon tulisi lapsia.