Olemme kirjoittaneet artikkeleita monista eri osa-alueista, jotka liittyvät rakkaaseen kotimaahamme. Aiemmin emme ole kuitenkaan perehtyneet tarkemmin kaikista tärkeimpään alueeseen, omaan äidinkieleemme. Suomen kieli on yksi maailman erikoisimmista kielistä, ja se on myös hyvin vaikea opetella. Tässä artikellissa kerromme suomen kielen historiasta ja siitä, mitä kaikkea tämä oma kielemme oikein sisältää.
Niinkuin olemme jo koulussa oppineet, suomen kieli kuuluu uralilaisten kielien kielikuntaan. Uralilaisia kieliä on yli 30 ja puhujia noin 20,7 miljoonaa. Suomen kielen lisäksi uralilaisiin kieliin kuuluvat muun muassa unkari sekä viro. Kieliryhmä, johon suomi kuuluu on itämerensuomalaiset kielet. Tähän kuuluvat kielet aina itämeren pohjois sekä itäpuolelta, sekä pohjoinen fennoskandia on yksi osa tätä. Näiden lisäksi myös Luoteis-Venäjä kuuluu samaan kieliryhmään.
Suomen kieli on taipuva sekä agglunitoivat kieli. Agglutinoiva kieli tarkoittaa sitä, että sanan vartaloon on liitetty useita päätteitä tai muita sanaan liitettäviä osia. Tätä rakenneta kutsutaan myös kielitieteellisellä nimellä agglunitaatio. Jos perehdytään tarkemmin rakenteeseen, maininnan arvoista on myös se, että suomen sanajärjestys on toissijainen ja lauseen järjestys kulkee seuraavasti: subjekti-predikaatti-objekti.
Äidinkielenään suomea puhuvat Suomessa 4,9 miljoonaa ihmistä, sekä toisena kielenä noin 0,5 miljoonaa. Suurimmat vähemmistöt sijaitsevat muun muassa Ruotsissa, Norjassa sekä Venäjällä. Vähemmistöille on joka maassa omat nimensä, kuten Ruotsissa meänkieli ja Norjassa kveenin kieli. Venäjällä väestöryhmä oli inkeriläiset, joista suurin osa on jo muuttanut takaisin Suomeen.
Suomen kielien historiaa
Niinkuin alussa jo mainitsimme, suomen kieli on muiden uralilaisten kielten mukaisesti pohjautunut uralilaisesta kantakielestä. Tätä kieltä on perinteisen näkemyksen mukaan puhuttu noin 6000 vuotta sitten Volgan ja Ural-vuorten välisellä alueella. Suoraan nykyiset uralilaiset kielet eivät ole kehittyneet, vaan esimerkiksi kantasuomen ja kantauralin välillä on ainakin yksi välikantakieli. Kantasuomea on puhuttu jo ajanlaskun alun tienoilla, jonka jälkeen alkoivat kehittyä itämerensuomalaiset kielet. Neljä muinaismurretta tiedetään olevan Varsinais-Suomi, Häme, Karjala sekä Savo.
Jos lähdetään tutkimaan kirjoitetun kielen historiaa, on se varmasti monelle tuttu jo koulun oppitunneilta. Jo Varhaissuomen kaudelta (-1540) on löytynyt tuhansia irrallisia suomenkielisiä sanoja ja nimuä, jotka on mainittu muun muassa latinan -ja ruotsinkielisissä asiakirjoissa. Tällaisia sanoja ovat esimerkiksi uisko, haapio ja majapaikka. Myös kirkolliset tekstit käännettiin Suomeksi viimeistään 1400 -luvulla, vaikka mitään käsikirjoituksia tällaisista ei ole löytynyt.
Vanhan Suomen kausi (1540-1820) on aikakautta, jolloin Suomen kirjakieli syntyi uskonpuhdistuksen myötä. Mikael Agricola julkaisi tällöin ensimmäiset kirjat. Teoksia hän julkaisi yhteensä yhdeksän. Kirjallinen suomen kieli oli lähestulkoon uskonnollista, ja raamattu käännettiin kokonaan suomeksi vuonna 1642. 1700-luvulla alettiin julkaisemaan muutakin kuin uskonnollista kirjallisuutta. Myöhemmin vuonna 1976 esille tuli ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti, jota kutsuttiin nimellä Suomenkieliset Tieto-Sanomat.
Varhaisnykysuomen kausi sijoittui vuosille 1820-1870. Tällöin Snellman alkoi korostaa suomen kielen merkitystä ja vuonna 1831 perustettiin Suomalaisen kirjallisuuden seura, joka asetti juuri tavoitteet suomen kielien kirjallisuuden luomiseksi ja suomen kielen aseman parantamiseksi. Vuonna 1835 Elias Lönnrot julkaisi Kalevalan ensimmäisen version, Vanha Kalevala. 1800-luvun alkupuolella tuli mukaan myös suomenkielistä hallinto – ja kulttuurisanastoa. Suomen kieli vahvistettiin vuonna 1863 kieliasetuksilla, jolloin suomesta tuli 20 vuoden kuluessa ruotsin rinnalle virallinen virkakieli.
Nykysuomen kausi alkoi vuonna 1870. Suomenkieli on jatkanut kehittymistään aikojen saatossa. Etenkin juuri erikoisaloille ja niiden sanastoihin on tullut monia eri sanoja lisää. Suomen itsenäistymisen jälkeen säädettiin, että kansalliskielet Suomelle ovat suomi ja ruotsi. Nykyään suomi onkin yksi Euroopan unionin 245 virallisesta kielestä.