Mitä sinulle tulee mieleen, kun ajattelet sanoja suomalaiset jälkiruoat? Mämmi, tuoreet marjat, soppaa ja puuroa? Vaiko kenties mustikkapiirakka tai letut mansikkahillolla? Suomalainen ruokakulttuuri ja siinä ohessa jälkiruokakulttuuri on monimuotoistunut valtavasti Suomen itsenäisyyden historian aikana. Vielä 1900-luvun alussa suuri osa suomesta oli köyhää maalaisväestöä ja niukat ruokavarat koostuivat pitkälti itse kasvatetusta ja kerätystä ruuasta. Matka suomalaistuvan antimista 2000-luvun gourmetkeittiön herkkuihin on melkoinen.
Suomalaiset jälkiruoat ammentavat metsästä
Minkälaisia ajatuksia tulee mieleesi kun mietit makumuistojasi mummolasta? Aika monella ensimmäiset herkulliset muistot liittyvät makeisiin jälkiruokiin. Perinteiset suomalaiset jälkiruoat ovat usein melko yksinkertaisia. Esimerkiksi erilaiset puurot ovat monelle tuttuja jälkiruokia tai makeita herkkuja, joita esimerkiksi mummo valmisti aina kylässä käydessä. Muutoin askeettiselta vaikuttavaa puuroannosta ovat usein koristaneet marjat, joita on kerätty lähimetsästä tai oman pihan marjapensaasta.
Marjat ovat nykypäivänä sekä arkiherkku että luksustuote. Lähimetsä tai oman maan marjasato ei ole enää itsestäänselvyys, vaan kaupunkilaiset joutuvat hankkimaan marjansa torilta tai pakastealtaasta. Kotimaisten marjojen ominaisuuksia on alettu arvostaa uudella tavalla, mikä näkyy myös ravintola-alan tarjonnassa ja erilaisten marjoista valmistettujen tuotteiden kehittelyssä. Marjoista loihditaan nyt smoothieita, näyttäviä kakkuja, jäädykkeitä ja makeisia.
Perinteiset suomalaiset jälkiruoat
Suomalaiset jälkiruoat voivat vaikuttaa koruttomilta, mutta maistuvat nykypäivänkin herkkusuille. Kuivakakku monine variaatioineen on perinteikäs suomalainen kahvin kanssa nautittava herkku ja suosittu etenkin joulun aikaan. Suomalaisista leivonnaisista ensimmäisenä tulevat mieleen Runebergin tortut. Myös tippaleipiä on tiettävästi syöty Suomessa jo 1700-luvulla. Letut hillolla ja kermavaahdolla on arkisen juhlava klassikkojälkiruoka, jota jokainen voi muunnella omien makumieltymystensä mukaisesti. Marjoista tai hedelmistä valmistetut kiisselit ovat myös monen jälkiruokamuistoissa.
Tänä päivänä kotimaisia ruokaperinteitä jalostetaan ja jatketaan ylpeästi ja perinteikkäät suomalaiset jälkiruoat saavat nykykokkien käsissä uuden muotonsa. Entisaikojen juhlapöydissä saatettiin nähdä seitsemää sorttia pullaa ja kakkua, kun taas nykyaikaisen jälkiruokatarjoilun fokuksessa ovat usein laadukkaat raaka-aineet ja tarkkaan käsityönä tehdyt ja visuaalisesti näyttävät annokset.
Tutustu suomalaisuuteen ruokaperinteen kautta
Helpoiten erilaisiin ruokakulttuureihin pääsee kiinni tutkimalla netin reseptitarjontaa, josta saa helposti vinkkejä niin arjen kuin juhlan herkkuruokien loihtimiseksi. Kun kokkauspuuhat vievät mennessään, on helpointa tilata kaikki ainekset suoraa kotiin. Ostamalla ruokaa netistä säästyy energiaa suunnitteluun ja ruuan valmistukseen ja ennen kaikkea herkullisten jälkiruokien nauttimiseen ja suomalaiseen jälkiruokaperinteeseen tutustumiseen. Isommalle porukalle kokatessa yksi helpoimmista jälkiruuista on mustikkapiirakka, jota voi leipoa kerralla koko uunipellillisen.
Yksi perinteisimmistä suomalaisista jälkiruuista on tietysti pääsiäisen aikaan syötävä mämmi. Koska suomalaiset ovat myös suuria jäätelön ystäviä, on joku tietenkin keksinyt yhdistää nämä kaksi asiaa. Mämmijäätelön resepti on yksinkertainen, eikä vaadi jäätelökonetta. Kermavaahdosta, mämmistä, sokerista ja kondensoidusta maidosta valmistettu mämmijäätelö on yksinkertaisuudessaan kielen mukanaan vievä eksoottinen suomalaisherkku.
Suomalaiset jälkiruoat ja paikalliset erikoisuudet
Itäsuomalainen ruokaperinne käsittää tunnetusti erilaisia piirakoita ja kukkoja, joista on niin suolaisia kuin makeitakin versioita. Esimerkiksi ruisjauhoja ja voita sisältävän makean taikinan sisälle leivotut mustikat tunnetaan Itä-Suomessa nimellä mustikkakukko. Tätä mehevää herkkua tarjoillaan usein vaniljajäätelön kanssa. Ruista käytetään itäisessä Suomessa myös muun muassa puolukkapuuron valmistukseen. Karjalasta tuttuja makeita leivonnaisia ovat etenkin vatruskat ja erilaiset piirakat.
Eri alueiden ruokaperinteet saavat yleensä vaikutteensa paikallisesti tuotetuista raaka-aineista. Tästä syystä ruis on tavallinen ainesosa savolaisissa leivonnaisissa, kun taas merenranta-alueilla ja saaristossa käytetään perinteisesti merikaloja ja etelän ja länsinaapurin vaikutteet näkyvät resepteissä.
Suomalaiset jälkiruoat ovat myös muuta kuin marjoja ja viljatuotteita. Muun muassa uunijuusto on perinteinen suomalainen jälkiruoka, joka syödään esimerkiksi marjojen tai hillon kanssa. Myös eräänlainen juustotuote on perinteisesti Pohjanmaalla syöty juhannusjuusto tai toiselta nimeltään punainen hera, joka valmistetaan juustonjuoksutinta ja maitoa pitkään keittämällä. Leipäjuusto taas on perinteinen lappilainen kahvin kanssa syötävä jälkiruoka. Makeutta juustoon saadaan marjahilloista.