Tällä kertaa käsittelemme Suomalaisia kansallispukuja ja niiden eroavaisuuksia eri alueittain.
Kansallispuku määritellään seuraavasti, juhlatilaisuuksissa käytettävä kansanpuku tai sen mukaelma. Yleisesti kansallispukuja käyttävät esimerkiksi kansantanssi- ja kansanlaulu ryhmät esityksissään. Kansallispukuun kuuluvat tietyt puvun osat, päähineet, kengät ja korut. Siten onkin aiheellista tietää mitä eri osia pukuun kuuluu ja miten ne puetaan päälle, ettei huomaamattaan tee etikettivirhettä. Kansanpuvut osoittivat ennen muinoin kantajansa siviilisäädyn, varallisuuden, uskonnon sekä kotipaikan. Siviilisäädyn ja uskonnon osoittivat päähineet, varallisuuden ostokankaiden eli silkin, veran ja ostopitsien määrä.
Ensimmäiset kansallispuvut koottiin Suomessa 1800-luvun jälkipuoliskolla, joka oli kansallisromantiikan aikaa ja haluttiin tuoda voimakkaasti esille omaa erityislaatuisuutta, sekä suomalaisia perinteitä ja yhtenäisyyttä kansana. Tämän päivän Suomessa kansallispukuja on yhteensä yli neljäsataa erilaista, mutta niistä vain noin 70 on Suomen Kansallispukuneuvoston hyväksymiä. Kansallispuku viettää syntymäpäiväänsä 5. elokuuta, jolloin eri puolella Suomea järjestetään niin kutsuttuja kansallispuvun tuuletus juhlia, joissa kansallispuvun omistajilla on mahdollisuus käyttää pukuaan. Syntymäpäivä on peruja keisari Aleksanteri III ja keisarinna Maria Feodorovnan vierailulta Lappeenrannassa. Suomalaiset lahjoittivat tuolloin keisariparille suomalaisuuden symbolin, eli soutuveneen ja veneen souti juhlapaikalle kahdeksan kansallispukuista neitoa. Tämän takia kyseinen päivä on jäänyt historiaan kansallispukujen ensimmäisenä julkisena esiintymisenä.
Kaikki meistä varmasti tietävät Elovena paketin pellavapäisen tytön, jonka päällä on mukaeltu versio Karjalaisesta kansanpuvusta, entäpä Paulig-tytön joka valitaan vuosittain Paulig-kahvimerkin kasvoksi? Pauligin Paula tyttö kantaa päällään Sääksmäen kansallispukua, joka monen suomalaisen mielestä onkin yhtä kuin Paulig-tuotemerkki. Nämä Elovena-paketin sekä Paulig-kahvin brändäämät puvut ovatkin monelle nyky- suomalaiselle ainoa mielikuva kansallispuvuista. Kansallispukuja on kuitenkin satoja erilaisia ja ne tulevat kaikkialta eri puolelta suomea. Luetellaanpa muutamia tunnetuimpia kansallispukujamme ja kerrotaan hiukan taustoja siitä miten ja mistä ne ovat tulleet? Kansan- ja kansallispuvuista puhuttaessa Suomi jaetaan ns. länsisuomalais- ja itäsuomalaistyyppisiin pukualueisiin, jotka eroavat varsinkin väritykseltään suuresti. Alunperin ideana kansallispuvussa oli sen lisäksi että se osoittaa kantajansa säädyn ja varallisuuden, niin luoda kuva puvun kantajasta rehevänä. Varsinkin lanteita haluttiin korostaa naisilla, koska leveä lantio oli hyvän synnyttäjän merkki ja runsas povi ja takamus kertoivat kantajansa terveydestä ja elinvoimasta.
Antrean puku on hyvä esimerkki Karjalaisesta kansallispuvusta, jossa on sininen yksivärinen kangas sekä liivissä että hameessa, punainen helmaverka ja poikkiraitainen, usein nyytingein koristeltu esiliina. Päähineenä käytetään isotupsuista sykeröä (kuvassa) tai punaisia verkanauhoja.
Kainuun puvun liivi on hauskasti vinoraitaiseksi leikattu. Vyötäröllä riippuva avainkokka on ollut talon emännän tunnusmerkki. Päähineenä on joko tykkimyssy tai päänauha.
Pohjanmaan rannikolla sijaitsevan Munsalan puku on raikas, yksinkertainen kokonaisuus. Liivi- ja hamekangas ovat villaa. Pukuun kuuluu soma ruusuhuivi. Tykkimyssy on kirjailematonta sinistä silkkiä.
Kirkkonummen puvun hame on puna-vihreäraidallinen ja liivi yksivärinen vihreä. Taskuun on kirjottu kukkakuvio. Harteilla on kaunis ruusuhuivi. Naisen päähineenä on tykkimyssy ja tytöllä Kirkkonummen puvun leveät punaiset nauhat.
Alapuolella olevassa kuvissa voi nähdä pienen vilauksen siitä, miten runsaasti erilaisia kansallispukuja on olemassa pelkästään Suomessa. Yhdistävä tekijä kaikkien alueiden puvuille on kuitenkin värien luonnonläheisyys sekä raitakuvion esiintyminen joko poikittais-tai pitkittäissuunnassa. Kaksi pukua, joissa kukkakuviota on mukana millään tavalla, onkin suosituksi noussut Munsalan- puku, sekä vihreäsävyinen Kirkkkonummen puku.