Suomenruotsalaiset ovat syntyperäisiä Suomen asukkaita, jotka puhuvat äidinkielenään ruotsin kieltä. Suomenruotsalaisia on vuoden 2013 lopussa ilmoitettu olevan noin 291 000 henkilöä eli Suomen väestöstä noin 5,3 %. Suomenruotsalaisten historia ulottuu aina 1100-luvulle saakka, kun ruotsalaisia kristittyjä siirtyi Ahvenanmaalle. Ruotsalaisten maahanmuutosta tuli 1300-luvulla yhä järjestäytynempää ja vuosisadan loppuun mennessä maahanmuuton paikkakunnat olivatkin lähes ruotsalaisten asuttamia. Suomenruotsalaiset ovat alkaneen korostamaan omaa suomalaisista erottuvaa identeettiään vuoden 1800-luvun loppupuolella.
Suomenruotsalaiset asuvat pääasiassa Uusimaalla, Pohjanmaan rannikolla, Turun saaristossa sekä Ahvenanmaalla. Määrällisesti eniten ruotsinkielisiä asuu Kaarinassa sekä Tampereella. Suomenruotsalaisten perinne on rikasta ja hyvin säilynyttä. Sitä kuvataan usein myös eräänlaiseksi kulttuurisillaksi länteen. Suomenruotsalaisilla on erilaisia kulttuuriperinteitä kuin mitä suomalaisilla. Näitä ovat muun muassa talonpoikaishäät, kansallispukujen käyttö, juhannussalon pystyttäminen sekä Lucian Päivän viettäminen. Suomenruotsalaiset viettävät usein myös rapujuhlia, joissa lauletaan juomalauluja sekä juodaan snapseja.
Suomenruotsalaisilla on myös oma lippu, joka on epävirallinen. Lipussa on punainen pohja ja keltainen risti. Ahvenanmaan suomenruotsalaiset käyttävät tosin Ahvenanmaan omaa lippua. Monet eivät olekaan tietoisia suomenruotsalaisten omasta lipusta ja usein suomenruotsalaiset käyttävätkin isännänviirejä kesämökeillään.
Suomenruotsalaisista ajatellaan usein Suomessa, että he ovat parempaa kansaa, ”bättre folk”. Tästä kielii myös tilastot, joiden mukaan lakimiehinä, lääkäreinä ja yritysjohtajina suomenruotsalaisia toimii enemmän. Suomenruotsalaiset ovat usein myös rikasta sukua, joksiinkin rikkautta voidaan pitää usein myös stereotypiana. Ne henkilöt, jotka eivät kuulu tähän kaartiin, voivat joskus myös kärsiä suomenruotsalaisuudesta. Kauppalehden mukaan suomenruotsalaiset omistavat keskimäärin 3,3 kertaa enemmän yritysosakkeita kuin suomenkieliset. Joissain alueella kuten esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, suomenruotsalaiset miehet ansaitsevat noin 17 % enemmän kuin suomenkieliset miehet.
Kuuluisia suomenruotsalaisia ovat marsalkka ja Suomen Presidentti Gustaf Mannerheim, Muumi-hahmojen luoja Tove Jansson, säveltäjä Jean Sibelius sekä taidemaalari Akseli Gallen-Kallela.