Suosituimmat suomalaiset jouluperinteet

Joulu on täynnä perinteitä, ja aatto etenee monessa taloudessa samalla tavalla. Varsinainen aattopäivän vietto käynnistyy, kun joulurauha julistetaan. Sen jälkeen koristellaan kuusi ja hiljennytään viettämään tärkeää pyhää.

Ruokapöytä notkuu tutuista herkuista, joita syödään ainoastaan joulun aikana. Ilta ja yö ennen aattoa kuluu kinkun valvojaisten parissa, ja jokaisella on oma perinteinen resepti kinkun kuorruttamiseen.

Suomalaiset jouluperinteet sisältävät myös yhden erikoisuuden, joka on joulusauna. Muissa maissa ei rentouduta löylyissä, mutta Suomessa se kuuluu olennaisesti myös joulun viettoon.

Kinkun valvojaiset

Jouluaatto alkaa yleensä jo edellisenä päivänä, kun on aika aloittaa valmistelut jouluruoan suhteen.

Perinteisesti joulupöydässä syödään kinkkua, jonka kypsyminen uunissa vie useita tunteja. Pakkasessa ollut kinkku pitääkin ottaa sulamaan hyvissä ajoin, minkä jälkeen se laitetaan uuniin paistumaan miedolla lämmöllä.

Kun kinkku on uunissa, vietetään kinkun valvojaisia. Tarkoituksena on varmistaa, että kinkku kypsyy täydelliseksi aaton ruokapöytään. Jokaisella on oma tapa viettää valvojaisia, ja aika saadaan kulumaan ystävien, viihteen tai viimeisten jouluvalmisteluiden parissa.

Jos kinkun valvojaiset vietetään yksin muun perheen nukkuessa, voidaan suunnaksi ottaa kierrätysvapaat nettikasinot ja pelata lempipelejä bonuksilla. Ehdot ovat tavallista kevyemmät, ja mahdolliset voitot maksetaan suoraan oikean rahan saldoon.

Ne voi taas käyttää omissa lempipeleissä tai nostaa ulos kasinolta ilman, että summan joutuu pelaamaan jopa kymmeniä kertoja läpi kasinon peleissä. Aika kuluu viihteen parissa kuin itsestään ja samalla varmistaa, että kinkku ei pääse palamaan.

Monet viettävät valvojaisia yhdessä ystävien kanssa, jolloin voidaan pelata lautapelejä tai vain istua viinilasin ääressä kuulumisia vaihtaen. Osa taas paketoi lahjat vasta kinkun kypsymistä valvoessaan, mikä viimeistelee joulutunnelman.

Joulurauhan julistus käynnistää aaton

Jouluaaton vietto käynnistyy virallisesti siinä vaiheessa, kun joulurauha julistetaan. Julistuksella on pitkät perinteet, ja aikanaan joulurauhan aikaan tehdyistä rikoksista seurasi tavallista ankarampi rangaistus.

Nykyään vastaavaa käytäntöä ei ole, vaan julistuksen merkitys on perinteissä. Sitä seurataan joko paikan päällä tai television välityksellä omasta olohuoneesta.

Joulurauha on julistettu Turussa jo 1300-luvusta lähtien, ja paikkana on ollut Turun raatihuoneen parveke jo 1800-luvun lopulta. Tilaisuus on avoin yleisölle, ja joukossa nähdään ajoittain presidenttiparin tapaisia arvovieraita. Vuosisatojen aikana joulurauhan julistus on jäänyt väliin vain muutamia kertoja.

Kun joulurauha on julistettu, hiljennytään viettämään aattoa ja sitä seuraavia pyhäpäiviä. Perinne yhdistää koko kansaa, ja sen merkitys on valtavan suuri jokaisessa kodissa.

Ruokapöytä noudattaa perinteitä

Jouluperinteet Suomessa ulottuvat ruokapöytään, johon kerätään samat herkut joka vuosi. Kinkku viimeistelee aterian, mutta se ei ole ainoa perinteinen jouluruoka.

Aamu aloitetaan joulupuurolla, joka nautitaan kanelin, sokerin ja voisilmän kera. Isoon kattilaan piilotetaan yksi manteli, jonka löytäjä saa esittää yhden toiveen.

Pääruoka syödään vasta illemmalla, ja ateria aloitetaan kalaruokia nauttimalla. Erityisesti graavilohi maittaa suomalaisille, kun taas aiemmin suosittu lipeäkala on poistunut pöydistä lähes kokonaan.

Kalan ja kinkun lisukkeena syödään laatikoita. Porkkana-, lanttu- ja perunalaatikko ovat olennainen osa jouluruokaa, ja moni kattaa niiden rinnalle maksalaatikkoa. Itse tehty tai kaupasta valmiina ostettu rosolli viimeistelee jouluaterian.

Jälkiruokana syödään joulutorttuja, jotka täytetään perinteisesti luumuhillolla. Nykyään täytteet ovat monipuolisemmat, ja esimerkiksi vihreät kuulat, Omar-karkit ja Biscoff-täyte sopivat hyvin torttuihin.

Joulukuusen koristeleminen

Joulukuusi ja sen koristeleminen ovat tärkeä perinne, joka elää edelleen vahvasti suomalaisissa kodeissa.

Vaikka nykyään on saatavilla muovisia kuusia, tilastojen valossa suomalaiset suosivat edelleen aitoja kuusia. Vain ne tuovat luonnon tuoksun kotiin, mikä on olennainen osa joulunviettoa.

Kun joulupuuro on syöty ja joulurauha julistettu, on aika koristella kuusi. Myös koristelulla on pitkät perinteet, ja pieniä kuusia on koristeltu Euroopassa jo 1500-luvulla. Aiemmin koristeena olivat erityisesti makeiset, mutta nykyään kuuseen ripustetaan karkkikeppien sijaan palloja, nauhoja ja valoja.

Joulutähden asettaminen kuusen latvaan on kunniatehtävä, jonka osalta jokaisessa taloudessa on oma perinne.

Joulusauna on suomalainen erikoisuus

Saunan merkitys suomalaisessa kulttuurissa on täysin ainutlaatuinen, ja se näkyy myös joulunvietossa. Ennen joulupöytään istumista käydään saunassa, jonka lauteilla päästään rentoutumaan joulun tunnelmaan.

Joulusauna onkin suomalainen erikoisuus, joka ei kuulu muissa maissa aattoon. Suomessa se kuitenkin lämmitetään, ja löylyistä nautitaan ilman kiirettä.

Vasta sen jälkeen, kun kaikki ovat päässeet nauttimaan joulusaunasta, katetaan pöytä ja istutaan nauttimaan jouluherkkuja. Kun vatsat ovat täynnä, jäädään odottamaan joulupukin vierailua. Lahjojen jakaminen jouluaattoiltana kruunaa aaton, ja sen jälkeen voidaan vielä istua pitkälle yöhön glögiä juoden ja tunnelmasta nauttien.