Oletko suomalainen ja ylpeä siitä? Täällä on asiaa sinulle.

Yleista

by Hemron/ on 20 Mar 2017

Suomenruotsalaiset

Suomenruotsalaiset ovat syntyperäisiä Suomen asukkaita, jotka puhuvat äidinkielenään ruotsin kieltä. Suomenruotsalaisia on vuoden 2013 lopussa ilmoitettu olevan noin 291 000 henkilöä eli Suomen väestöstä noin 5,3 %. Suomenruotsalaisten historia ulottuu aina 1100-luvulle saakka, kun ruotsalaisia kristittyjä siirtyi Ahvenanmaalle. Ruotsalaisten maahanmuutosta tuli 1300-luvulla yhä järjestäytynempää ja vuosisadan loppuun mennessä maahanmuuton paikkakunnat olivatkin lähes ruotsalaisten asuttamia. Suomenruotsalaiset ovat alkaneen korostamaan omaa suomalaisista erottuvaa identeettiään vuoden 1800-luvun loppupuolella. Suomenruotsalaiset asuvat pääasiassa Uusimaalla, Pohjanmaan rannikolla, Turun saaristossa sekä Ahvenanmaalla.

by Hemron/ on 25 Feb 2017

Folklore Sosialistisessa Suomessa

Myös sosialistisella Suomlla on oma folklorensa. Sillä on aivan omalaisensa tyyli, johon kuuluvat vahvasti vuoret, sirpit, vasarat, aseet ja muut sosialismiin kuuluvat elementit. Kyseessä on siis varsin ihannoitu ja kansallisromanttinen kuva sosialisuudesta. Nämä ovat kuitenkin oman aikansa symboleita ja kuvastavat hyvin kyseisen ajankohdan ajatusmaailmaa sekä ihanteita. Kyseisistä vaakunoista, merkeistä ja viireistä onkin tullut keräilysuosikkeja, joita metsästetään kissojen ja koirien kanssa. Eräs merkittävä asia joka muokkasi kyseisen ajan tuotteista, oli se tosiseikka että kommunismissä taidekaan ei ollut vappata, vaan sitä rajoitti ja määritteli lukuisa joukko erilaisia sääntöjä ja kategorioita.

Yleista

by Hemron/ on 23 Jan 2017

Suomalainen Kulttuuri

Suomi kuuluu Eurooppaan kuten hyvin tiedämme ja Suomalainen kulttuuri onkin sekoitus pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuripiiriä. Ensisijaisesti kuitenkin Suomalainen kulttuuri on saanut vaikutteita sekä Ruotsalaisesta että Venäläisestä kulttuurista. Tämä onkin ymmärrettävää, kun tarkastellaan Suomen historiaa ja aikaisempaa asemaa noiden kahden maan hallinnassa. Suomen oma kulttuuri on kuitenkin täysin erilainen kuin Ruotsalainen tai Venäläinen kulttuuri. Mitä sitten suomalainen kulttuuri on? Uskomme, että tähän ei löydy täysin selvää vastausta, sillä Suomen kulttuuri riippuu niin paljon siitä, mistä Suomen alueesta puhutaan.

Uutiset

by Hemron/ on 27 Dec 2016

Saamelaiset

On aika puhua Suomen omasta alkuperäiskansasta: saamelaisista. Saamelaisten omaa asuttamaa aluetta kutsutaan Saamenmaaksi, joka koostuu Norjan, Ruotsin ja Suomen pohjoisosista sekä Kuolan niemimaasta. Suomessa saamelaisalue kattaa Enontekiön, Inarin, Ustjoen kunnat sekä Lapin paliskunnan alueen Sodankylässä. Saamelaisia on noin 50 000 – 100 000. Suomen noin 6000 saamelaisista noin 3000 puhuu saamelaiskieliä äidinkielenään. Huomattava osa saamelaisista kuitenkin asuu saamelaisalueen ulkopuolella, esimerkiksi Helsingissä on suhteellisen suuri ja aktiivinen saamelaisvähemmistö. Saamelaiskäräjien mukaan saamelaisia asuu kaikkiaan 230 kunnasssa Suomen 336 kunnasta.

Uutiset

by Hemron/ on 26 Nov 2016

Jäsenkorjaus-Muinainen Suomalainen Hoitomuoto

Tämä hoitotapa tunnetaan jo muinaisessa Suomessa, kun sillä helpotettiin ihmisten kipuilevia ja työn uuvuttamia vartaloita uuteen uskoon. Jäsenkorjaus perustuu mobiilisaation parantamiseen ja sen voisikin sanoa toimivan vähän samalla tapaa kuin joogan. Mobiilisaatiolla tarkoitetaan että jäsenet ja nivelet ovat liikkuvat, joustavat ja pehmeät. Tavoitteena on siis jättää jäykkyys ja kiputilat hoitopöydälle niin sanotusti. Hoito aloitetaan jaloista, jotka ovat ihmiskehon juuret tai kuten talossa perusta. Jos perusta ei ole kunnossa ei muukaan voi toimia moitteettomasti.

Yleista

by Hemron/ on 27 Oct 2016

Suomalainen Kansanmusiikki

Musiikki on ollut suomalaisille tärkeä osa suomalaisuutta jo munaisilta ajoilta, ja ensimmäiset ovatkin lähtöisin omasta kansalaiseepoksestamme, Kalevalasta. Vaikka musiikki on muuttunut aikojen saatossa, suomen omaa kansanmusiikkia pidetään elossa kaikin keinoin. Musiikki on yleensä hyvin iloista ja menevää, mutta myös surullisia lauluja on monia. Suomalaista kansanmusiikkia voi huhuilla, resitoida, laulaa, rallatella, rummuttaa ja soittaa. Jos lähdetään ihan sieltä Kalevalan ajoista jolloin soittimet olivat harvinaisia, ihmiset käyttivät musiikkiin omaa ääntään. Erilaisia lajeja olivat esimerkiksi laulurunous, itkuvirret, laulusävelmät ja hengellinen kansanmusiikki.

Uutiset

by Hemron/ on 24 Sep 2016

Suomalaisten Alkuperä

Tänään käsittelemme aihetta, joka on todella kauan mietityttänyt monia ja saanut tutkijat monta kertaa ymmälleen. Kyseessä on Suomalaisten alkuperä ja se, miksi sen selvittäminen on osoittautunut niin suunnattoman vaikeaksi tehtäväksi jopa nykyaikaisella tiedolla. Suomalaisten alkuperästä on olemassa todella lukuisia eri teorioita, aina mongolisuudesta germaaniseen perimään. Ongelmia perimän tutkimisessa ovat aiheuttaneet Suomalaisten geneettinen eroavaisuus jo Suomen rajojen sisällä, sekä Suomen kielen harvinaislaatuisuus, jonka varsinaista alkuperää ei edelleenkään ole pystytty takuuvarmasti varmentamaan.

Yleista

by Hemron/ on 12 Aug 2016

Suomen Kansalliseepos Kalevala

Kun mietitään suomalaista kansanperinnettä, tulee väistämättä mieleen Suomen kansalliseepos, eli tietenkin Kalevala. Kalevala on täysin ainutlaatuinen teos, johon on koottu suomalaista kansanrunoutta. Tutustumme nyt siihen, miten Kalevala on saanut alkunsa, ja keitä ovat Kalevalan henkilöt, ja kuka oli Elias Lönrot, Kalevalan kirjoittaja. Kaleva on eepos, eli se perustuu eeppiseen runouteen, joka kertoo siis sankarillisten tai tarunomaisten henkilöiden elämästä. Eepos kirjallisuuden lajina, on saanut alkunsa muinaisesta Kreikasta, ja tunnetuimmat eepokset ovatkin kreikkalaisia.

Uutiset

by Hemron/ on 27 Jul 2016

Kuppaus

Kuppaus on Suomessa hyvin tunnettu vanha tapa, joka ei enää nykyaikana ole niin suuressa suosiossa kuin ennen. Kuppauksen taustalla oli ajatus siitä että ihmisellä on kehossaan neljää erilaista perusnestettä, jotka joutuessaan epätasapainoon, voivat sairastuttaa ihmisen. Nesteet ovat veri, lima, musta sappi ja keltainen sappi. Hoitoja tekivät kuppaajat, jotka tulivat taloon pyydettäessä ja hoitivat talon väkeä. Kuppauksessa poistettiin laskimoverta, käyttämällä apuna kuppaussarvia, jotka olivat siis lehmänsarvia. Uskottiin että kun ”paha veri” saatiin ulos, myös sairaus helpottaisi.

Uutiset

by Hemron/ on 22 Jul 2016

Itä-Suomalainen Ruokaperinne

Suomi on alueellisesti suhteellisen suuri maa ja eri alueiden kultuurit ovatkin säilyneet kohtuullisen hyvin ominaan. Tänään käsitellän Itä-Suomalaista perinneruokaa ja syitä miksi se on muotoutunut sellaiseksi kuin se tänä päivänä on. Pääpiirteittäin voisi sanoa että Itä-Suomessa uuniruokien valmistaminen on huomattavasti yleisempää kuin Länsi-Suomessa. Suurin osa Itä-Suomalaisista perinneruuista on uunissa valmistettavia ja raaka-aineina käytetään runsaasti sieniä, viljatuotteita, perunoita ja järvikalaa. Jälkiruuat ovat poikkeuksetta marjapainotteisia leipomuksia. Itä-Suomessa talvet ovat kylmempiä kuin Länsi-Suomessa, joten varsinkin talvisaikaan talon lämmitys hoitui samalla kun ruoka oli uunissa jälkilämmöillä muhimassa.

Uutiset

by Hemron/ on 14 Jul 2016

Suomalaiset Taruolennot

Suomalaisessa tarustossa ja mytologiassa on runsaasti kuvauksia taruolennoista, jotka ovat liittyneet muinaisten suomalaisten jokapäiväiseen elämään tiiviisti. Nämä taruolennot saattoivat uskomusten mukaan elää metsissä, vesistöissä tai vaikkapa pihapiirissä. Jotkut olivat ystävällisiä ja suojelivat ihmisiä, toisten ollessa ilkeitä ja viekkaita. Kaikkien tuntemat tonttu ja haltijakin ovat peräisin näistä muinaisista uskomuksista. Ihmisillä oli myös tapana uhrata tietyille taruolennoille, ja pykiä pitämään ne hyväntuulisina, etteivät ne kiroaisi ihmisiä, kotieläimiä tai vaikkapa metsästysonnea. Tontut ja haltijat esimerkiksi vartioivat ihmisiä ja pihapiiriä, sekä olivat kooltaan yleisesti ottaen pienikokoisia.

Uutiset

by Hemron/ on 19 Jun 2016

Keskikesän Kansanjuhla – Juhannus

Juhannukseen on aikaa enää vajaa viikko. Tiedätkö sinä jo, mitä aiot tehdä juhannuksena? Luultavasti kyllä. Ne onnekkaat ryökäleet, joilla on oma kesämökki, menevät melko suurella todennäköisyydellä mökille viettämään juhannusta. Onhan tätä juhlaa perinteisesti vietetty luonnonhelmassa, saunoen, poltellen kokkoa, ja tanssien. Juhannus on keskikesän juhla, joka on yksi tärkemmistä juhlapyhistä suomalaisille. Mistä juhannus juontaa juurensa, ja miten juhlaa on vietetty Suomessa, kautta aikojen? Tänä vuonna juhannus osuu 24. päivälle kesäkuuta. Toivotaan, että sää suosii juhannuksen juhlijoita, ja kamalat ruuhkat eivät yllätä autoilijoita, matkalla mökille.

Uutiset

by Hemron/ on 13 Jun 2016

Ryijyt Ja Niiden Merkitys

Suomessa ryijyt elivät kukoistuskauttaan väillä 1770-1850. Silloin ryijyt olivat suosittuja paitsi käyttö-, myös koriste tekstiileitä. Alun perin ryijyjen ideana onkin suomessa ollut lämpimänä pysyminen esimerkiksi rekimatkalla tai vaikkapa sängyssä. Silloin ryijyjen värit ja koristelu olivat vielä todella vaatimattomia. Myöhemmin ryijyjen tullessa myös osaksi koriste tekstiilejä, väreihin ja kuvioihin alettiin kiinnittää enemmän huomiota. ryijy1Yleistä olikin että matkittiin kuvissa nähtyjä ryijyjä, joita yleensä oli varakkaammalla väellä ja Keski-Euroopassa linnoissa. Kun ryijyjen tehtävä oli vielä ennenkaikkea lämpinä pitäminen, ryijjyjä käytettiin nukka alaspäin, koska silloin tämä maksimoi lämmän ryijyn alla.

Uutiset

by Hemron/ on 26 May 2016

Hiiden Väki

Ennen muinoin oli suomessakin tapana uskoa taikuuteen ja erilaisiin kirouksiin, jotka saattoivat kohdata ihmistä. Uskottiin että oli myös mahdollista hallita toisia ihmisiä Lumouksen-voimalla. Ihminen joka oli Lumottu ei itse tiennyt tätä, vaan kuvitteli olevansa omien ns. ajatustensa herra. Kuitenkin toiset huomasivat jotakin omituista henkilön käytöksessä, mikä paljasti tämän olevan Lumottu ja toimivan lumoajansa tahdon mukaisesti. Oli myös mahdollista Lumota esineitä, jolloinka esineeseen koskeva joutui lumouksen alaiseksi. Yksi pelätty lumouksien tekijä oli Hiisi ja niitä oli monia erilaisia ja erinäköisiä.

Uutiset

by Hemron/ on 19 May 2016

Suomalaisuus

Mitä suomalaisuus merkitsee sinulle? Miten koet itsesi, ja suomalaisuutesi? Mikä merkitys on kansanperinteillä nyky-Suomessa? Moni suomalainen ei oikeastaan tule koskaan ajatelleeksi, mitä suomalaisuus oikeastaan tarkoittaa itselle. Monelle ihmiselle, itseni mukaan lukien, asia konkretisoituu vasta sitten, kun muuttaa ulkomaille. Voi paremmin, Suomea ulkopuolelta katsellessa seurata, tarkkailla, mitkä ovat niitä Suomelle, ja suomalaiselle kulttuurille tyypillisiä piirteitä? Ehkä silloin, kun heitetään keskelle täysin erilaista kulttuuria, huomaa, millaista on olla suomalainen. Omiin tapoihin ei tule kiinnitettyä huomiota, ennen kuin ne poikkeavat merkittävästi muiden tavoista.

Uutiset

by Hemron/ on 13 May 2016

Itkuvirret

Itkuvirret, toiselta nimeltään (äänellä itkeminen), ovat osa Itä-Suomalaista kulttuuriperintöä, jota ei enää juurikaan tapaa. Itkuvirsien esittäminen oli yleistä esimerkiksi häissä ja hautajaisissa, joissa itkijänainen tulkitsi koko yhteisön tunnelmaa, päästämällä sen ulos itkuvirren avulla. Itkusanojen tulisikin olla perinteisesti hoitavia ja koskettavia. Itkuvirsien päällimmäinen tehtävä onkin ollut toimia niin sanotusti surun tulkkina, joka lievittää pahaa oloa ja omalla tavallaan lohduttaa. Itkuvirsiä on neljää erilaista tyyppiä, kuolinitkut, hääitkut, sotaanlähtöitkut sekä tilapäisitkut. Itkuvirret eivät olleet mitään tuulesta temmattuja itkuja, vaan usein niitä oli kirjoitettu valmiiksi, mutta liikaa ei kuitenkaan itkuvirttä voinut kontrolloida, sen tuli kuitenkin soljua spontaanina virtana ja kannatella itkuäänen voimalla sanoja.

Yleista

by Hemron/ on 04 May 2016

Suomalaiset Kansallispuvut

Tällä kertaa käsittelemme Suomalaisia kansallispukuja ja niiden eroavaisuuksia eri alueittain. Kansallispuku määritellään seuraavasti, juhlatilaisuuksissa käytettävä kansanpuku tai sen mukaelma. Yleisesti kansallispukuja käyttävät esimerkiksi kansantanssi- ja kansanlaulu ryhmät esityksissään. Kansallispukuun kuuluvat tietyt puvun osat, päähineet, kengät ja korut. Siten onkin aiheellista tietää mitä eri osia pukuun kuuluu ja miten ne puetaan päälle, ettei huomaamattaan tee etikettivirhettä. Kansanpuvut osoittivat ennen muinoin kantajansa siviilisäädyn, varallisuuden, uskonnon sekä kotipaikan. Siviilisäädyn ja uskonnon osoittivat päähineet, varallisuuden ostokankaiden eli silkin, veran ja ostopitsien määrä.

Uutiset

by Hemron/ on 28 Apr 2016

Vapun Perinteet

Nyt kun viikonloppuna vappu on käsillä, ajattelimme että olisi kerrassaan loistava aika kirjoittaa teille hieman siitä, mistä moinen juhla on alunperin saanut alkunsa, ja miten sitä on aiemmin juhlittu. Suomessa vappu on melko suuri juhla, mutta sitä juhlitaan monissa euroopan maissa samana päivänä, mutta aivan eri tavalla. Keskitymme tänään siihen, millainen vappu on Suomessa, ja miten juhla on päätynyt Suomeen. • Työväen juhlapäivä on jo 1800-luvulla Yhdysvalloissa ollut ensimmäinen toukokuuta. Perinne alkoi siitä, kuinka 1.

Yleista

by Hemron/ on 08 Apr 2016

Suomen Muinaisuskonnon Jumalhahmot

Suomi erottuu esimerkiksi Etelä-Euroopan maista vahvasti historiallisilla uskomuksillaan, jotka tietysti ovat myös osa kansanperinnettä. Tietoutta kotimaisista muinaisuskomuksista annetaan jo ala-asteikäisille Kalevalaa lukemalla, sillä tämä teos pohjautuu vahvasti suomalaiseen ja nimenomaan karjalaiseen muinaisuskoon. Tällä kertaa kokoamme yhteen suomalaisia jumalhahmoja, joihin ihmiset uskoivat ennen kristinuskon saapumista Suomeen. Tunnetuimmat suomen muinaisuskonnon jumalhahmot ovat varmasti Ahti ja Ukko. Ahti oli vedenhaltija, joka auttoi kalastajia ja Ukko taas oli taivaan ja ukkosen jumala. Jälkimmäinen tunnetaan myös nimellä Ukko Ylijumala, sillä hänen katsottiin olevan tärkein kaikista muinaisista jumalista.

Uutiset

by Hemron/ on 24 Mar 2016

Suomalainen Saunaperinne

Jos ajattellaan suomalaisia perinteitä, saunominen on varmasti yksi ensimmäisiä perinteitä, joka tulee monille mieleen. Mistä niinkin outo tapa on saanut alkunsa? Tänään perehdymme asiaan. Saunomisen historia Vanhimmat saunat Suomessa ovat olleet savusaunoja, eli jonkinlaisia rakennelmia, joissa oli kuumaksi lämmitettävä tila. Tilaa lämmitettiin kiukaalla, ja savu nousi suoraan saunatilaan. Myös löylyn heittämisellä saunassa on pitkät perinteet. Kun heitetään kuumalle kiukaalle vettä, syntyy vesihöyryä. Vesihöyry saa lämpötilan tuntumaan kuumemmalta, sillä se lisää kosteutta tilassa.

Uutiset

by Hemron/ on 17 Mar 2016

Seppä – Perinteinen Suomalainen Ammatti

Emme ole ennen kirjoittaneet siitä, miten jotkut ammatit ovat syntyneet suomalaisen kansanperinteen seurauksena. Nyt on siis korkea aika nostaa aihe esiin. Suomalainen kansanperinne on kaikkea muutakin, kuin tanssia ja musiikkia. Kansanperinteeseen kuuluu kaikki suomalaisten perinteiden mukainen kulttuuri, joka on ollut olemassa siitä asti kuin Suomen kansakin. Kansanperinteen eri muotoja ovat musiikin ja tanssin lisäksi kansantarinat, perinteiset esineet sekä arkkitehtuuri, suomalaiset tavat, uskonto, ja ruoka. Yksi ammateista, joka on syntynyt Suomessa jo varhain, on sepän ammatti.

by Hemron/ on 07 Mar 2016

Kansantanssi Nykypäivänä

Sitä ei tule ajatelleeksi, mutta Suomessa kansantanssi lajina loistaa edelleen. Nykypäivänä on trendikästä tanssia jotain muutakin kuin Vogue-tanssia tai Housea. Suomalaisia harrastajia kansantansseilla sanotaan olevan jopa 25 000. Miksi sitten lajiin suhtaudutaan lähinnä siten, kuin se olisi kuollut? Kansantanssia ei tule ajatelleeksi lajina, joka saisi nuoria harrastajia, tai suosiota muiden kuin vanhempien harrastajien suosiossa. On totta, että harva nuorista on tanssinut Polkkaa tai Jenkkaa, sillä nämä tanssilajit mielletään lähinnä juhannuksen tanssilavoille.

Yleista

by Hemron/ on 24 Feb 2016

Suomalainen Kansantanssi

Suomen kansantanssiperinne on hyvin monipuolinen ja sen historiasta on tarjolla paljon tietoa. Kansantanssit olivat tärkeä sosiaalinen aktiviteetti, johon kaikki kansalaiset saivat osallistua ja nämä tanssit olivatkin tarkoitettu nimenomaan seurustelemiseen eikä niinkään esitetettäväksi muille. Vaikka suomalaisia usein kuvataankin rauhallisina ja hiljaisina, kansantanssi näyttää meistä toisen puolen! Tutustummekin hieman kansantanssin historiaan ensimmäisessä artikkelissamme, jotta lukijamme saisivat paremman kuvan kotimaisesta tanssiperinteestä. Kansantanssien historia karjalakansantanssiKansantanssit ovat vahva osa suomalaista perinnettä ja ne juontavat juurensa kauas 1800-luvulle.

Uusimmat