Oletko suomalainen ja ylpeä siitä? Täällä on asiaa sinulle.

Uutiset

by Hemron/ on 22 Apr 2021

Stereotypiat Suomalaisista

Mitkä ovat yleisimmät stereotypiat suomalaisista ja Suomesta? Tässä yhteydessä stereotypialla tarkoitetaan yleistävää mielipidettä suomalaisista ihmisistä tai maastamme yleensä. Monet tapamme saattavat esimerkiksi ihmetyttää ulkomailla asuvia ja eri kulttuureista tulevia ihmisiä. Suomalainen identiteetti taas tarkoittaa sitä, millaisena me suomalaiset itse näemme itsemme. Usein meidän on vaikea nähdä itsemme ulkopuolisin silmin, joten meitä ehkä ihmetyttää, miksi joitakin mielestämme normaaleja tapoja pidetään outoina. Suomalaisia ihmisiä pidetään usein hiljaisina, sulkeutuneina ja epäsosiaalisina. Toisaalta se myös ymmärretään, sillä onhan Suomi harvaanasuttu, eristyksissä oleva ja kylmä maa Pohjoisella pallonpuoliskolla.

Uutiset

by Hemron/ on 22 Mar 2021

Muinaiset Suomalaiset

Muinaiset suomalaiset asuivat Suomen alueella jo aivan jääkauden loppumisesta lähtien. Myöhemmin nykyiselle skandinavian alueelle tuli paljon muuttoliikettä lähes jokaisesta ilmansuunnasta. Ihmiset alkoivat vaeltamaan jääkauden loppumisen jälkeen Etelä-Euroopan ja Lähi-Idän lämpimiltä alueilta kohti pohjoista. Samaan aikaan ihmisiä saapui myös Tanskan kautta sekä Venäjän suunnalta. Nykyisen Venäjän alueella onkin paljon suomalaisia sukulaiskansoja, joiden kieli pohjautuu samaan kieliperheeseen Suomen kanssa. Muinaiset suomalaiset olivat metsästäjä-keräilijöitä Alkujaan suomalaiset liikkuivat pitkälti riistan ja ilmaston vaihtelun mukaan. Muinaiset suomalaiset symbolit pohjautuvat pitkälti samaan skandinaavisen perintöön ja esimerkiksi viikingit ovat jättäneet jälkensä myös Suomen kamaralle.

Uutiset

by Hemron/ on 16 Feb 2018

Lomasuomi

Suomi tunnetaan maailmalla muun muassa hiljaisista kansalaisista, neljästä vuodenajasta sekä ilmaisesta koulutuksesta. Kotimaan oppimistulokset ovat maailmalla aina tasaisen välein ihastelun kohteena ja kouluihin tehdään vierailuja jotta tuo menestysresepti saataisiin jalostettua myös muille. Ihmettelyä lisää myös vuosilomien määrä. Lomapäiviä on nimittäin vuositasolla erittäin ruhtinaallisesti niin työelämässä kuin siellä koulujen puolella. Suomessa koululaisten vuosiloma jakaantuukin karkealla jaolla tehtynä peräti neljään osaan. Talvilomalla hangille Myös hiihtoloma nimellä tunnettu viikon lomapätkä joka pyörii helmi- ja maaliskuun välissä.

Uutiset

by Hemron/ on 24 Jan 2018

Suomalaisuus Korostuu Ulkomailla

Monesti suomalaisista asioista puhutaan sillä oletuksella, että asutaan Suomessa. Sivustollamme olemmekin julkaisseet paljon erilaisia tarinoita erilaisista kansanperinteistä, tavoista, uskomuksista, omituisista tavoista sekä perinneruoista. Nämä kaikki ovat tietenkin osa suomalaisuutta ja niissä suomalaisuus korostuu. Myöskin asuinpaikka vaikutta avhavasti suomalaisuuden tuntuun. Kaikki kuvittelevat suomalaiset maisemat hieman omalla laillaan, mutta kaikkien meilestä tähän varmasti liittyy enemmän tai vähemmän luonto. Oli se sitten kesäinen vehreys metsän siimeksessä, järven ranta ja pieni laineen liplatus tai kävely pitkospuilla pitkin suota.

Uutiset

by Hemron/ on 10 Jan 2018

Oma Suomen Kielemme

Olemme kirjoittaneet artikkeleita monista eri osa-alueista, jotka liittyvät rakkaaseen kotimaahamme. Aiemmin emme ole kuitenkaan perehtyneet tarkemmin kaikista tärkeimpään alueeseen, omaan äidinkieleemme. Suomen kieli on yksi maailman erikoisimmista kielistä, ja se on myös hyvin vaikea opetella. Tässä artikellissa kerromme suomen kielen historiasta ja siitä, mitä kaikkea tämä oma kielemme oikein sisältää. Niinkuin olemme jo koulussa oppineet, suomen kieli kuuluu uralilaisten kielien kielikuntaan. Uralilaisia kieliä on yli 30 ja puhujia noin 20,7 miljoonaa.

Uutiset

by Hemron/ on 04 Sep 2017

Salmiakki, Suomalaisten Intohimo

Suomalaiset himoitsevat sitä, ulkomaalaiset kauhistelevat, se on siis salmiakkia! Moni ulkomaalainen suorastaan kavahtaa maistaessaan salmiakkia, oli se sitten missä muodossa tahansa. Se onkin hauska kokemus myös suomalaiselle, sillä meille salmiakki on suuri herkku ja yksi tutuimpia makuja lapsuudesta. Voi olla huvittavaa seurata, kuinka ulkomaalainen kakoo ja haukkoo henkeään kun maistelee salmiakkia. Erityisen hauskaa on katsoa, miten ulkomaalainen ”nauttii” salmiakkikossusta! Koostumus Salmiakki on itse asiassa lakritsia, joka on maustettu ammoniumkloridilla, joka on siis salmiakkia.

Uutiset

by Hemron/ on 08 Aug 2017

Eukonkantokisat

Suomalaisilla on aina ollut kummallisia kansanperinteitä ja tapoja, jotka kummastuttavat maailmalla. Ehkäpä yksi kummallisimmista tänäkin päivänä vielä vuosittain järjestettävistä kilpailuista on eukonkanto. Tässä miehet kantavat naisia läpi juoksuradan, joka sisältää monenlaisia esteitä. Millainen kisa on? Tässä legendaarisessa, ja katsojienkin kannalta erittäin viihdyttävässä lajissa on rata, joka on pituudeltaan 235 ja puoli metriä. Pelkäksi juoksuksi homma ei mene, sillä matkan varrelta löytyy myöskin esteitä. Vesieste matkan varrella on jopa yhden metrin syvyinen.

Yleista

by Hemron/ on 31 Jul 2017

Sellanen Ol’ Viipuri

Viipuri, tuo tarunhohtoinen Karjalan laulumaiden pääkaupunki on vielä monen meidän meidän muistoissa, ja nämä tarinat toivottavasti jatkavat siirtymistä sukupolvelta toiselle menneistä ajoista. Kultaiset muistot Kaikkia tarinoita yhdistävät kuitenkin se miten siellä asuneet muistavat paikkaa aina lämmöllä ja kaiholla, ja miten kansainvälinen ja iloinen kaupunki se suomalaiseen aikaan oli. Viipurissa soljui paikallisilla murteilla suomen kielen lisäksi ruotsi, sekä saksa ja venäjä pääasiassa kauppiaina näistä maista tulleiden ihmisten mukana. Vaikka Viipuri olikin pieni asukasmäärältään, se silti oli todella kosmopoliittinen, ja aikaansa edellä oleva kaupunki.

Uutiset

by Hemron/ on 04 Jul 2017

Suomalaiset – Urheiluhullu Kansa

Usein sanotaan, että suomalaiset ovat urheiluhullua kansaa. Mutta pitääkö tämä paikkaansa? Ihan tavalliset suomalaiset eivät ole ehkä urheiluhulluja niinkään urheilussa, mutta erityisesti penkkiurheilussa. Monesti sanotaan, että suomalainen avioliitto saattaa päätyä jopa eroon asti, sillä perheen mies rakastaa enemmän urheilun katsomista televisiosta, kuin oman vaimonsa katselua. Suomalaisia pidetään usein ujoina ja pidättäytyväisinä, mutta kun juhlan aihetta on urheilun, kuten esimerkiksi jääkiekon saralla, kokoontuu koko Suomi yhteen juhlistamaan tätä upeaa tapahtumaa. Kokoontuminen ihan toreille saakka tapahtui ainakin Suomen voittaessa jääkiekon MM-kisat vuonna 1995 sekä 2011.

Uutiset

by Hemron/ on 29 May 2017

Suomen Romanit

Suomen romanit ovat vähemmistö, joka on asunut Suomessa yli viisi sataa vuotta. Suomessa on noin 10 000 romania ja lisäksi Ruotsissa asuu noin 3000 suomalaista romania. Romanit ovat tulleet Suomeen noin viisisataa vuotta sitten lännestä, Ruotsin kautta. Romanit ovat heti alusta alkaen olleet vieroksuttuja, josta yhä edelleenkin pinnalla oleva väheksyntä on saanut alkunsa. Romaneja kutsutaan myös mustalaisiksi sekä kiertolaisiksi, josta jälkimmäinen nimitys tulee lähinnä siitä, että 1660-luvulla romaneille tarjottiin Suomen itärajalta maata viljeltäväksi, mutta romanit mielummin viettivät kiertolaiselämää sekä tekivät elantonsa käsityöläisammateissa.

Uutiset

by Hemron/ on 19 Apr 2017

Suomalaisuus Ulkomaalaisten Silmin – Silmiinpistävät Kummallisuudet

Suomalaisinahan me tiedämme parhaiten, mitä on olla suomalainen, ja millaisia kultturiperintojä, tapoja ja uskomuksia meillä on. Nämä ovat niin vahvasti osa meitä, ettemme välttämättä enää havaitse näitä ollenkaan. Meille tutut tavat ja tottumukset eivät tunnu mitenkään ihmeellisiltä, sillä olemme syntyneet ja kasvaneet siinä ympäristössä ja kulttuurissa. Miten suomalaisuus sitten tulee esiin? Ymmärtääksemme suomalaisuutta, tulee meidän peilata ja verrata sitä myös muiden maiden, kulttuurien, historioiden ja uskontojen kirjoon, ymmärtääksemme mikä erottaa meidät muista.

Uutiset

by Hemron/ on 06 Apr 2017

Meänmaa

Moni suomalainen ei tiedäkään, että läntisessä Lapissa on ihan oma kulttuurinsa, joka muistuttaa enemmän ruotsalaista kuin suomalaista. Tätä kahden kulttuurin sulatusuunia kutsutaan Meänmaaksi ja se sijaitsee Tornio-Muonionjokivarressa. Meänmaan kulttuuri yhdistelee ruotsalaisia ja suomalaisia kansanperinteitä ja se onkin saanut omalle kielelleen vähimmistökieliaseman Ruotsissa – Suomessa se on vain murre. 1700-luvulla Tornionlaakso oli moneen otteeseen tiedemaailman huomion kohteena. Muun muassa Ranskan tiedeakatemian retkikunta selvitti Tornionlaakson vaaroilla ja nanapiirillä astemittauksen keinoin maapallon litistyneisyyttä. Myös useita kansa- ja kasvitietelijöitä liikkui Tornionlaaksossa.

Yleista

by Hemron/ on 20 Mar 2017

Suomenruotsalaiset

Suomenruotsalaiset ovat syntyperäisiä Suomen asukkaita, jotka puhuvat äidinkielenään ruotsin kieltä. Suomenruotsalaisia on vuoden 2013 lopussa ilmoitettu olevan noin 291 000 henkilöä eli Suomen väestöstä noin 5,3 %. Suomenruotsalaisten historia ulottuu aina 1100-luvulle saakka, kun ruotsalaisia kristittyjä siirtyi Ahvenanmaalle. Ruotsalaisten maahanmuutosta tuli 1300-luvulla yhä järjestäytynempää ja vuosisadan loppuun mennessä maahanmuuton paikkakunnat olivatkin lähes ruotsalaisten asuttamia. Suomenruotsalaiset ovat alkaneen korostamaan omaa suomalaisista erottuvaa identeettiään vuoden 1800-luvun loppupuolella. Suomenruotsalaiset asuvat pääasiassa Uusimaalla, Pohjanmaan rannikolla, Turun saaristossa sekä Ahvenanmaalla.

by Hemron/ on 25 Feb 2017

Folklore Sosialistisessa Suomessa

Myös sosialistisella Suomlla on oma folklorensa. Sillä on aivan omalaisensa tyyli, johon kuuluvat vahvasti vuoret, sirpit, vasarat, aseet ja muut sosialismiin kuuluvat elementit. Kyseessä on siis varsin ihannoitu ja kansallisromanttinen kuva sosialisuudesta. Nämä ovat kuitenkin oman aikansa symboleita ja kuvastavat hyvin kyseisen ajankohdan ajatusmaailmaa sekä ihanteita. Kyseisistä vaakunoista, merkeistä ja viireistä onkin tullut keräilysuosikkeja, joita metsästetään kissojen ja koirien kanssa. Eräs merkittävä asia joka muokkasi kyseisen ajan tuotteista, oli se tosiseikka että kommunismissä taidekaan ei ollut vappata, vaan sitä rajoitti ja määritteli lukuisa joukko erilaisia sääntöjä ja kategorioita.

Yleista

by Hemron/ on 23 Jan 2017

Suomalainen Kulttuuri

Suomi kuuluu Eurooppaan kuten hyvin tiedämme ja Suomalainen kulttuuri onkin sekoitus pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuripiiriä. Ensisijaisesti kuitenkin Suomalainen kulttuuri on saanut vaikutteita sekä Ruotsalaisesta että Venäläisestä kulttuurista. Tämä onkin ymmärrettävää, kun tarkastellaan Suomen historiaa ja aikaisempaa asemaa noiden kahden maan hallinnassa. Suomen oma kulttuuri on kuitenkin täysin erilainen kuin Ruotsalainen tai Venäläinen kulttuuri. Mitä sitten suomalainen kulttuuri on? Uskomme, että tähän ei löydy täysin selvää vastausta, sillä Suomen kulttuuri riippuu niin paljon siitä, mistä Suomen alueesta puhutaan.

Uutiset

by Hemron/ on 27 Dec 2016

Saamelaiset

On aika puhua Suomen omasta alkuperäiskansasta: saamelaisista. Saamelaisten omaa asuttamaa aluetta kutsutaan Saamenmaaksi, joka koostuu Norjan, Ruotsin ja Suomen pohjoisosista sekä Kuolan niemimaasta. Suomessa saamelaisalue kattaa Enontekiön, Inarin, Ustjoen kunnat sekä Lapin paliskunnan alueen Sodankylässä. Saamelaisia on noin 50 000 – 100 000. Suomen noin 6000 saamelaisista noin 3000 puhuu saamelaiskieliä äidinkielenään. Huomattava osa saamelaisista kuitenkin asuu saamelaisalueen ulkopuolella, esimerkiksi Helsingissä on suhteellisen suuri ja aktiivinen saamelaisvähemmistö. Saamelaiskäräjien mukaan saamelaisia asuu kaikkiaan 230 kunnasssa Suomen 336 kunnasta.

Uutiset

by Hemron/ on 26 Nov 2016

Jäsenkorjaus-Muinainen Suomalainen Hoitomuoto

Tämä hoitotapa tunnetaan jo muinaisessa Suomessa, kun sillä helpotettiin ihmisten kipuilevia ja työn uuvuttamia vartaloita uuteen uskoon. Jäsenkorjaus perustuu mobiilisaation parantamiseen ja sen voisikin sanoa toimivan vähän samalla tapaa kuin joogan. Mobiilisaatiolla tarkoitetaan että jäsenet ja nivelet ovat liikkuvat, joustavat ja pehmeät. Tavoitteena on siis jättää jäykkyys ja kiputilat hoitopöydälle niin sanotusti. Hoito aloitetaan jaloista, jotka ovat ihmiskehon juuret tai kuten talossa perusta. Jos perusta ei ole kunnossa ei muukaan voi toimia moitteettomasti.

Yleista

by Hemron/ on 27 Oct 2016

Suomalainen Kansanmusiikki

Musiikki on ollut suomalaisille tärkeä osa suomalaisuutta jo munaisilta ajoilta, ja ensimmäiset ovatkin lähtöisin omasta kansalaiseepoksestamme, Kalevalasta. Vaikka musiikki on muuttunut aikojen saatossa, suomen omaa kansanmusiikkia pidetään elossa kaikin keinoin. Musiikki on yleensä hyvin iloista ja menevää, mutta myös surullisia lauluja on monia. Suomalaista kansanmusiikkia voi huhuilla, resitoida, laulaa, rallatella, rummuttaa ja soittaa. Jos lähdetään ihan sieltä Kalevalan ajoista jolloin soittimet olivat harvinaisia, ihmiset käyttivät musiikkiin omaa ääntään. Erilaisia lajeja olivat esimerkiksi laulurunous, itkuvirret, laulusävelmät ja hengellinen kansanmusiikki.

Uutiset

by Hemron/ on 24 Sep 2016

Suomalaisten Alkuperä

Tänään käsittelemme aihetta, joka on todella kauan mietityttänyt monia ja saanut tutkijat monta kertaa ymmälleen. Kyseessä on Suomalaisten alkuperä ja se, miksi sen selvittäminen on osoittautunut niin suunnattoman vaikeaksi tehtäväksi jopa nykyaikaisella tiedolla. Suomalaisten alkuperästä on olemassa todella lukuisia eri teorioita, aina mongolisuudesta germaaniseen perimään. Ongelmia perimän tutkimisessa ovat aiheuttaneet Suomalaisten geneettinen eroavaisuus jo Suomen rajojen sisällä, sekä Suomen kielen harvinaislaatuisuus, jonka varsinaista alkuperää ei edelleenkään ole pystytty takuuvarmasti varmentamaan.

Yleista

by Hemron/ on 12 Aug 2016

Suomen Kansalliseepos Kalevala

Kun mietitään suomalaista kansanperinnettä, tulee väistämättä mieleen Suomen kansalliseepos, eli tietenkin Kalevala. Kalevala on täysin ainutlaatuinen teos, johon on koottu suomalaista kansanrunoutta. Tutustumme nyt siihen, miten Kalevala on saanut alkunsa, ja keitä ovat Kalevalan henkilöt, ja kuka oli Elias Lönrot, Kalevalan kirjoittaja. Kaleva on eepos, eli se perustuu eeppiseen runouteen, joka kertoo siis sankarillisten tai tarunomaisten henkilöiden elämästä. Eepos kirjallisuuden lajina, on saanut alkunsa muinaisesta Kreikasta, ja tunnetuimmat eepokset ovatkin kreikkalaisia.

Uutiset

by Hemron/ on 27 Jul 2016

Kuppaus

Kuppaus on Suomessa hyvin tunnettu vanha tapa, joka ei enää nykyaikana ole niin suuressa suosiossa kuin ennen. Kuppauksen taustalla oli ajatus siitä että ihmisellä on kehossaan neljää erilaista perusnestettä, jotka joutuessaan epätasapainoon, voivat sairastuttaa ihmisen. Nesteet ovat veri, lima, musta sappi ja keltainen sappi. Hoitoja tekivät kuppaajat, jotka tulivat taloon pyydettäessä ja hoitivat talon väkeä. Kuppauksessa poistettiin laskimoverta, käyttämällä apuna kuppaussarvia, jotka olivat siis lehmänsarvia. Uskottiin että kun ”paha veri” saatiin ulos, myös sairaus helpottaisi.

Uutiset

by Hemron/ on 22 Jul 2016

Itä-Suomalainen Ruokaperinne

Suomi on alueellisesti suhteellisen suuri maa ja eri alueiden kultuurit ovatkin säilyneet kohtuullisen hyvin ominaan. Tänään käsitellän Itä-Suomalaista perinneruokaa ja syitä miksi se on muotoutunut sellaiseksi kuin se tänä päivänä on. Pääpiirteittäin voisi sanoa että Itä-Suomessa uuniruokien valmistaminen on huomattavasti yleisempää kuin Länsi-Suomessa. Suurin osa Itä-Suomalaisista perinneruuista on uunissa valmistettavia ja raaka-aineina käytetään runsaasti sieniä, viljatuotteita, perunoita ja järvikalaa. Jälkiruuat ovat poikkeuksetta marjapainotteisia leipomuksia. Itä-Suomessa talvet ovat kylmempiä kuin Länsi-Suomessa, joten varsinkin talvisaikaan talon lämmitys hoitui samalla kun ruoka oli uunissa jälkilämmöillä muhimassa.

Uutiset

by Hemron/ on 14 Jul 2016

Suomalaiset Taruolennot

Suomalaisessa tarustossa ja mytologiassa on runsaasti kuvauksia taruolennoista, jotka ovat liittyneet muinaisten suomalaisten jokapäiväiseen elämään tiiviisti. Nämä taruolennot saattoivat uskomusten mukaan elää metsissä, vesistöissä tai vaikkapa pihapiirissä. Jotkut olivat ystävällisiä ja suojelivat ihmisiä, toisten ollessa ilkeitä ja viekkaita. Kaikkien tuntemat tonttu ja haltijakin ovat peräisin näistä muinaisista uskomuksista. Ihmisillä oli myös tapana uhrata tietyille taruolennoille, ja pykiä pitämään ne hyväntuulisina, etteivät ne kiroaisi ihmisiä, kotieläimiä tai vaikkapa metsästysonnea. Tontut ja haltijat esimerkiksi vartioivat ihmisiä ja pihapiiriä, sekä olivat kooltaan yleisesti ottaen pienikokoisia.

Uutiset

by Hemron/ on 19 Jun 2016

Keskikesän Kansanjuhla – Juhannus

Juhannukseen on aikaa enää vajaa viikko. Tiedätkö sinä jo, mitä aiot tehdä juhannuksena? Luultavasti kyllä. Ne onnekkaat ryökäleet, joilla on oma kesämökki, menevät melko suurella todennäköisyydellä mökille viettämään juhannusta. Onhan tätä juhlaa perinteisesti vietetty luonnonhelmassa, saunoen, poltellen kokkoa, ja tanssien. Juhannus on keskikesän juhla, joka on yksi tärkemmistä juhlapyhistä suomalaisille. Mistä juhannus juontaa juurensa, ja miten juhlaa on vietetty Suomessa, kautta aikojen? Tänä vuonna juhannus osuu 24. päivälle kesäkuuta. Toivotaan, että sää suosii juhannuksen juhlijoita, ja kamalat ruuhkat eivät yllätä autoilijoita, matkalla mökille.

Uusimmat